POP3

Poppikolmonen on jo illan (tai yön, riippunee katsantakannasta) puolella, joten ehkä passeli aika kirjoittaa siitä jokunen sana.

Birke on jälleen selvästi virkistynyt ja keksinyt uusia juttuja...

Ulosmentäessä meinaisi ihan väen väkisin, että mennään lenkille! Millään ei meinaa enää taipua toimittamaan asioitaan pihalepikkoon, vaan yrittää joka väliin hivuttautua johkin suuntaan lenkkipolulle.
Kulkeminen sujuu oikein hienosti. Varaa jalalle paikoitellen jopa niin hyvin, että tuntuu, ettei kävelytahdissa melkein edes huomaisi ontumaa, jollei asiasta tietäisi ja olisi opiskellut. Mutta vauhdin noustessa nousee kyllä koipi koukkuun ja kenguruidaan eteenpäin.

Soffaa kahtellaan yhä vaan intensiivisemmin ja tänään meinasi jo nostaa tassuja ja aloittaa kipuamista!
Lisäksi tänään plikat jäi ekaa kertaa keskenään yksin (Birke eteiseen ja keittiöön, Romi olkkariin portin taa) ja kauniisti olivat olleet. Vaan sittempäs iski slaagi, kun tulin kotiin... Birke tuli tapansa mukaan tuulikaapin oven eteen kurkkimaan siitä oven ikkunasta. Juu, todellakin hyppäsi/nousi ovea vasten! Eli jatkossa Birke jää makkariin oven taa, ettei pääse riehaantumaan...

Hyvin siis menee, toipilas toipuu!