Kontrollikäynti

Pop14, väsyttävä mutta hyvä päivä...

Tänään oli the päivä!
Tikkienpoisto ja kontrolli Juha Kalliolle Eläinystäväsi Lääkärillä. Siellä oli pientä maanantairuuhkaa havaittavissa, mutta odotusaika meni siitä huolimatta ihan mukavasti. Birkehän osaa käyttäytyä ja rauhottua hyvin lekurillakin, mutta muutamaa kaveria ois ollu pakko päästä tutkimaan ja sain pidellä tosissani kiinni, ettei tullut mitään liukasteluja...

Itse olin melkoisen varma siitä, että toipuminen on alkanut hyvin, mutta mikäänhän ei ole niin varmaa kuin epävarma - eli kyllä sitä siltikin vähän tais jännittää (ainakin jos iltapäivän migreeniä on uskominen).
Hoitaja poisti ensin tikit, se taisi hieman kutitella, mutta hyvin plikka malttoi. Jonkin ajan päästä Juha tuli katsastamaan potilaan...
Heti ekana hää kehui, että käyttääpäs jo hyvin jalkaa. Kovasti oli tyytyväinen ilme silloinkin kun kerroin, että Birke liikkuu hyvin, eikä vaikuta muutenkaan kipeältä ja lisäksi venyttelee hienosti itse (viimeksi tänä aamuna oikeen kunnon 'takaset suorana, beba viistää maata' -venytys).
Tutkimuksissa Juha totesi patellan pysyvän napakasti paikoillaan, antirotaatiosutuuran hoitavan hommansa hienosti ja ettei nivelessä ole merkittävää turvotusta tai kipua. Reisilihakset (sekä etu- että takareidestä) sen sijaan arastivat, mutta sekin helpotti heti venyttelemällä. Tämäntyyppisten leikkausten yhteydessä pohkeet alkavat usein kiristää, mutta Birken pohkeet tuntuivat hyviltä.

Huomenna soittelen fyssarillemme Elinalle (toivottavasti saan kiinni) ja aloittelemme venytykset ja jumppaukset.
Tänään annettiin myös eka Cartrophen -pistos ja seuraavat kolme annetaan sitten viikon välein. Glukosamiiniahan tytöt on syöneet jo kuukauden verran ja lohiöljyäkin saavat säännöllisesti.
Seuraavan parin viikon ajan annan vielä puolitetun annoksen kipulääkettä illaksi ja päivittäin aletaan pikkuhiljaa tehdä 5-10 min rauhallisia kävelylenkkejä.

Birke on silminnähden rentoutunut nyt ilman kauluria - koska haava ei kutise, Birke onkin saanut olla valvotusti ilman satelliittiaan jo heti tänään, yksinollessa laitoin kyllä vielä päähän - mutta hieman on hämmennystäkin ilmassa. Tämän saa nahoissaan tuntea Rompsis, kukas muukaan. Birke on selvästi hieman epävarma olostaan ja pörähtelee Romille, joka onneksi osaa antaa Birken olla rauhassa omissa oloissaan mökömököpuussaan.
Puruluut aiheuttavat isoimmat pörähdykset (pariin otteeseen oon ottanut ne poiskin) mutta nukkumaan rauhotuttiin päikkäreillä jo melkein kylki kylkeen - eli paljon melua tyhjästä. Homma tasoittunee tässä parin päivän aikana.

Ei voi olla kuin tyytyväinen.
Tästä on oikein hyvä jatkaa!