torstai 19. syyskuuta 2013

Where do we go from here?

26.8.2010

Ajattelin, että joko tulee kolmas huti, taikka sitten se kolmas kerta sanoo toden...
Eilen oltiin siis kolmatta kertaa oman seuran BH-kokeessa Romin kanssa.
Elokuussa 2010 homma kaatui kokemattoman ohjaajan liian suuriin apuihin sekä siihen, ettei oltu kumpikaan teknisesti valmiita.
Elokuun 2011 koeilmoittautumisen jätin väliin, koska reeneissä Romi teki jotain, mitä se ei ollut koskaan aiemmin (tai kertaakaan sen jälkeen) tehnyt - lähti luoksetuloa suorittavan luo.
Toukokuussa 2013 tekniikka oli kunnossa, ohjaajan hermot samoin, mutta koiralta ne pettivät, enkä voinut vaatia suorittamaan väkisin, vaan keskeytin kokeen.
Syyskuussa 2013 emme yhäkään näyttäneet sitä ihan todellista osaamistamme, mutta tilanne oli suosiollinen ja tekniikka tarpeeksi virheetön - hyväksytty tulos!!!

Vaikka kuinka yritin kuunnella, en vaan pysty muistamaan arvosanojamme tarkkaan.
Uskoisin sieltä löytyneen 2 x tyydyttävä, 2 x hyvä ja 1 x puutteellinen, mutta (tuomari Virve Köpän sanoin) yksi puutteellinenhan sinne mahtuu, eli A-osa hyväksytysti läpi!
Tässä vaiheessa tuli poru silkasta onnesta. Onneksi kuitenkin sain itseäni pidettyä edes hiukan kasassa.
Kaupunkiosuudessa ei oletetustikaan ollut mitään ihmeellistä, ihmisiä kävi vähän moikkailemassa ja hieman haukahteli.

Videokin tottisosuudesta kuvattiin - julkaisen sen tänne, kunhan sen saan - mutta sitä odotellessa voisin yrittää hieman kirjoitella siitä, mikä meni hyvin ja mikä sitten vähän normaalista poikkeavasti...
Arpaonni suosi meitä ja päästiin ekana suorittamaan. Tämä rauhoitti erityisesti ohjaajan mieltä. Lisäksi tiesin parinamme olleen koirakon hyväksi, joten sitäkään ei tarvinnut jännittää.
Hihnaseuruun eka pitkä suora oli ihan huuhaata, mutta jahka saatiin jonkinmoinen "täyskäännös" räpiköityä, niin Romi alkoi nousta ja petrata vauhdinvaihdoksissa. Käännökset ei kuitenkaan missään vaiheessa olleet niin hyviä, kuin osataan tehdä (tästä tuomari huomauttikin), mutta varmasti omatkin häsellykset vaikeutti niitä. Henkilöryhmässä meni ihan jees, vapaana stoppasi vähä haistelemaan tuttua tyyppiä. Vapaanaseuruu oli hihnaseuruuta parempi, muttei ihan priima sekään - parit haukahduksetkin tuli molemmissa kaavioissa.
Istumisliike muuten hyvä, mutta jäi johkin ihan muualle, kun stoppasin, ja tartti sitten sivullekäskyn toiston. Maahan ja luo oli hyvä muuten, mutta eteen tuli hieman vinoon ja sivulle sitten enempi vinoon.
Paikkamakuussa malttoi pysyä ehkä parin ekan pitkän suoran ajan. Sitten teki peruskoeRomit ja vaan nousi ja alkoi talsia minun suuntaan. Kutsuin luo ja laitoin hihnassa viereen maaten.

Hirmuisan vaikea on nyt tajuta, että tässä se nyt oli - ME TEHTIIN SE VIIMEIN!
Nyt voidaan vaikka käydä kentällä ihan vaan hillumassa ja keskittyä täysillä siihen, että saadaan Romi peltojäljelle kisakuntoon... Mikään ei enää oo meidän tiellä!
Oon yhäkin niin sanoinkuvaamattoman onnellinen. Kaiken sen jahkaamisen, pettymysten ja epätoivon jälkeen, nyt se on tehty. Me tehtiin se!

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Lamba-lamba bääbää!

Birke ekalla kierroksella

Pirkanmaan Sennen järjesti tänäkin vuonna tutustumisen lampaille!
Birkehän kävi samassa paikkaa elokuussa '11, joten oli mielenkiintoista nährä, miten pari vuotta on muuttanut plikan käytöstä sekä miten Romi moisiin mäkättäjiin reagoi.

Romi ekalla kierroksella

Birke oli kouluttajamme Päivin mukaan sentyyppinen, että siitä voisi saada ihan kelpo lammaspaimenen, kun taas Romi piti appeperinnettä enemmän kunniassa ja toimi kuulemma karjakoiralle tyypillisemmin.
Kumpikaan ei lampaita ahdistanut, vaikka Birken kierrokset kävikin ekat kiekat aika korkealla ja molemmilla oli jonkimoista haisua siitä, miten kuuluisi toimia.
Ite yllätyin siitä, että Birke toimi mielestäni johdonmukaisemmin nuorempana (jolloin toi systemaattisesti laumaa minua kohti) ja siitä, että Romi syttyi touhuun, eikä esim. keskittynyt papanansyöntiin tai arastellut päkäpäitä.

Tässä vielä videointia:
(Romin videosta jäi tynkä, kun muistikortilta loppui tila, mutta näkee siitäkin jotain)
(Birke oli alkupätkän jostain syystä sitämieltä, että paimensauvalla ois pitäny leikkiä ja lopussa hallinta vähän rakoilee)




Kivaa oli ja nyt tuolla jossain nurkassa makoilee kaksi kohtalaisen väsähtänyttä kipparahäntää...
Nää on kyllä hienoja mahdollisuuksia hallitusti testata, miten koira reagoi ja onko siellä enää yhtään sitä paimenninta!


Jottain touhuiluja

Tuplahööpöttelyä...

Pikapostaus!
Ollaan tehty tottelevaisuusjuttui enempi ja vähempi vakavamielisesti.

Romille tehtiin eilen just hieno kenraali ensviikon koetta varten ja Birke oli päättäny unohtaa luoksarin stopin ihan kokonaan.

Sipin kamera pääsi lauantaina mein mettäreissulle mukaan, tässä jonkinmoiset posettelut juoksentelujen lomasta (Romia varsinkaan ei oikeen tönöttämiset huvittaneet):

Romi 6v7kk

Birke 3v5kk

Kuvat otti siis Sini M.!
Uus bannerikin on kotisivuilla...

Birkelle oon koittanu nyt tehdä ahneutta pihanurtsin namijäljillä...
Kaks on tehty ja lupaavalta vaikuttaa. Kahtotaan, miten edetään.

Heijastimia ja pieniä lämmikkeitä on kaivettu naftaliinista, syksy ja pimeys pääs jo vähä yllättään!

Tänään mennään kahtomaan lampaita, siitä koitan saada ihan erillisen postauksen aikaseks ja yhteen kuvahaasteeseenkin ois tulollaan vastaus...

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Hieronnat

Tänään tuli tehtyä taasen nuo lihashuoltohommat.
Hierontojen muodossa siis.

Birkellä oli vaan hyvin pientä juntturaa (varmasti seuruusta) niskasssa ja kyljissä, joten sille riitti tällä erää puolituntinen kevyt käsittely.

Romikin yllätti ja oli paljon paremmassa kunnossa kuin pelkäsin!
Hauiksissa ja kyljissä riitti työstettävää (kuten aina, kun ovat niin junttuun päässeet) mutta oikean lavan irrottamista lukuunottamatta aukesi todella hyvin.
Jatketaan vaan säännöllisesti, niin aukeaa ihan kunnolla!

Tosi tyytyväinen, positiivinen ja vähän yllättynytkin fiilis.
Tästä on mukava jatkaa taas.

No tod!

Eilen sitten vähä kakuteltii reenikavereita... Ei hätää,en leiponut itse!

Mutt kyll me reenittiinkin.
Romille ois näillä näkymin tulossa koitos parin viikon päästä ja Birken kanssa nyt vaan on kauhee hokki reeniä noita avojuttuja!

ROMIn kanssa ko tultiin kentälle, olin jo pissatusreissulla jotenkin hyvin kartalla ja itsevarmana menossa suorittamaan... ja sehän näkyi!
Kentälletulo oli hallittu, ilmoittautuminen meni hyvin ja siitä seuruuttamalla paikkamakuuseen (jonne päästessä Romi tarjoaa nykyään ITSE maahanmenoa!!! jaasiismitä!? minun paikkamakuurajoitteinen kipparani???). Kentällä ei ollut koirakkoa, mutta reenikaverit siinä jutteli ja touhuili pienesti. Yksi sitten lähti käppäilemään kentän päähän (Romin "taakse") ja huusi sieltä luoksetulokäskyn - ohjaajaa jännitti - mutteihän se Romppis ollut millänsäkään! Pari kertaa niiden minuuttien aikana piippasi, mutta yleisesti oli oikeassa mielentilassa, skarppi ja rauhallinen. Hieno Romps!
Seuruukin meni ihan mallikkaasti, henkilöryhmässä ulkokaarteessa yhä vaan vähä jää, muttei pahasti.
Kaikenkaikkiaan Romi teki huippuvireessä, vaikka loppua kohden väsyikin riekkumiseen (jota tekee erityisesti äänellään, kun ei ole käskyn alla) ja patukkapalkkaan - sitten vika seuruupätkä kainalopalkalla, niin oli pätevä sekin.
Hyvähyvähyvä, tykkään!

BIRKElle tehtiin sitten avoja...
Jo aamulla tehtiin mettässä pari luoksarinstoppia ja hienot kaukot.
Kentällä kaukot (tai siis istumaannousu) ei sitte oikein pelittänykkää, mutta tätä ehritään hioa ja vahvistaa...
Stopit meni kentälläkin hienosti - vasta kolme reenikertaa ja osaa jo pelkällä käsimerkillä (tosin matka ei ole vielä mikään täyspitkä)!
Seuruussa näkyi taas alussa kierrokset - painoi. Onneksi helpottaa pari kierroksen jälkeen.
Jäävät meni ihan jees - ei liiku vaikka kierrän taa - mutta pientä korjausta ko seiso valui ja maahan tarjos eka seisomista... Pitänee erotella nää hetkeks.
Nouto oli paljon siistimpi kuin luulin! Toki siis ääntä tulee eikä nosto ole mikään ideaali, mutta muistin pahemmaksi. Palautus on hyvä, mutta jos odotuttaa, mälvää hieman. Toistoja siis tähän, niin hyvä tulee.
Hyppy ihan perus-Birkeä... Haukahti hypätessä, muuten siisti. Ymmärrettävästi tarjosi seisomista, vaati sitten kaksoiskäskyn, jotta istui. Sivulletulo hypäten taasen sujui ko vettä vaan.
Senverran mukavasti on heti lähteneet nämä, etten jaksa uskoa, että kevääseen asti millään tuo meidän avodebyytti venyy... Vähän ny kuitenkin pitäs malttaa hioo ja ottaa piilopaikkamakuita ryhmässä.

Kauhee reeni-into päällä!
Mutta jospa tänään ois kuitenkin lihashuoltopäivä...?

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

(virallisesti) Syksy

SennenMestis 2012 - Nti Syyskuu eli BIRKE
Kuva: Miia Toivonen

Melkein päivälleen vuosi sitten otettu kuva Seinäjoelta. Birkkis mölli-alossa seuraamassa. Oli muuten Birken toinen möllitoko ja ykkössija irtosi. 
Samalla tämä oli niitä viime syksyn viimeisiä valoisia hetkiä - ei vielä tiedetty, mitä tuleman pitää... 

Nyt Birken ensimmäinen  virallinen kisakausi on jo pulkassa ja takataskussa on TK1. 
Ensvuoden mestiksissä ois sitten (viimein) molemmat plikat virallisissa luokissa...