lauantai 29. kesäkuuta 2013

Salaiset kansiot...

... on vallanneet vapaa-aikani!
En siis ole ollut bloggaamassa, mutta ollaan kyll reenitty. Jälkeä erityisesti. Koitan saada aiheesta postausta, jahka joudan.

Elossa ja aktiivisia ollaan siis, vaikka tääl on hiljaisuus vallinnukki. Ei hätää.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Hilpeää Hujannusta!

Jäljelläkin käytiin ja käydään uudestaan huomenna, mutta niistä lisempää, jahka kerkiää...
Meillä vietetään rentoa juhannusta Äitellä.
Olkaa - rakkaat lukijat - rennosti ja kiltisti tekin!

Keskikesän neitoset vm. -13

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

TiistaiTodet

Eilen pääs taas Majalle - jee!


Romin kanssa...

käytiin kentällä yhteensä kolme kertaa. Ekat kaksi tehtiin Korrin viresana -ehdollistamista. Ekassa satsissa 3 ja tokassa 2 kertaa. Ekalla kierroksella mielestäni tuli jopa kerran sivulle oottamaan, mutta tokalla kiekalla sitten taas ei. Noh, tää oli vasta toka reeni tätä, joten harjotukset jatkuu!

Kolmas kenttäkerta oli sitten paikkamakuuta. Lenkkimoodissa kentälle ("paikkamakuu on tylsä liike, ei se ole 'tottista'") ja käskytin maahan. Nameja purkkiin ja etusten väliin. Hengailin siinä jonkin matkan päässä, appari käski millon kääntyä, kehua, torua, kulkee koiran ympäri, käydä palkkaamassa taskusta nameja maahan. Yleisesti Romi oli hyvässä rauhallisessa mielentilassa. Väliin piippasi ja heti, jos 'ei' oli liian voimakas, reagoi kyllä - oma käskytys on siis todella tärkeä (kuten tiesinkin, oon ihan omilla häseltämisilläni sössinyt tän liikkeen silloin vuosia sitten), jämptisti, muttei yhtään liian kovasti ja perään aina kehu, kun korjaa. Ihan peruskauraahan tämä on, ei sitä käy kieltäminen.
Kerran jopa haukahti komennushaukun, mutta kiellolla lopetti moiset. Tästä nyt näkee sitäkin, mitä on porukassa puhuttu, ettei Romi ole niin herkkäkään, mitä toisinaan kuvittelen. Herkkyys ja paineet on tulleet ihan siitä, kun mie oon menettäny hermoni.
Tämä oli paras paikkamakuureenimme sitten - noh, en edes muista, koska ois ollu näin hyvä fiilis molemmilla!


Birkelle suunnittelin...

Tottakai sitä seuruuta niin, että ohjaajan käsi liikkuu mukana, ja lisäksi seisomista ilman apuja ja luoksetulon sivullesiirtymisiäkin on syytä syynätä nätimmiksi.

Seuruu meni tosi hyvin. Aika vähän joutu avittaan, ettei kahtele takavasemmalla heiluvaa kättä, mutta nopsaanhan tuo hoksaa. Kainalopalkasta oli kans jeesiä.

Seisomisia tehtiin takapalkalla patukan kanssa ja apparin mukaan meni hyvin, vaikkei käsiapuja tullutkaan. Hyvähyvä, tosin lisää varmuutta pitää viel tulla.

Lisäksi ottelin ekan pienen piilopaikkamakuun ihan vaan yleisen vaihtelun ja testaamisen takia, eikä siinä ollut mitään sen kummempaa. Ei kokoaikaa piilolle kahtellut, mutta suurimmaksi osaksi ja ihan levollisen tarkkaavaisena makoili. Myöhemmin ottelin viel autojen välissä pienen paikkamakuun niin, että Birkellä oli suora näköyhteys kentällä leikkivään pentuun ja siellähän se nökötti, kun oli kerran sanottu.

Luoksetulon eteentulo on jo tovin ollut siisti ja aika suora, mutta ongelmana on ne sivullesiirtymiset, jotka tekee hyppykierähtäen - into on hyvästä, mutta välillä mennään jo törkeänkin puolelle, kun meinaa jopa sitoa vasemman jalkani etusillaan...
Näitä oteltiin lyhyeltä matkalta ja rauhoittuihan se. Pitää muistaa otella toistoja ja olla mustavalkoinen kehujen ja palkkauksen kanssa. Kokeessa ottaa tottakai aina erilailla kierrokset ja se näkyy Birkellä mm. tässä, mutta harjotellaan. Loppuun pitää vaan muistaa aina ottaa se luoksetulo läpijuoksuna, ettei ala ennakoida ja himmailla.


Toisinsanoen, eilen oli tosi hyvät reenit. Opittiin, edettiin ja - tää oli paras - oli mahrottoman hyvä fiilis!
Tänään onkin sitten jälkireenit "uudella" pellolla, can't wait...

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Miinan ottamia semmakuvia!

Nönniin, tässäpäs siis sitten muutama Pulkkisen Miinan ottama kuva eiliseltä.
Isosti kiitosta kuvista!

"Annaannaannaanna!"

Rrrrr...

PhärrrrrrrrRrrrrrRrr...

"Woot?"

"Tottista!" "Huuuuurr!"

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Viettisemma

Nönni!
Tänään tullu oltua Majalla kutakuinkin yhdeksän tuntia. Juha Korrin viettiseminaarissa siis ja Romi jopa koirakkopaikalla.
Semma oli todella mielenkiintoinen ja saatiin vinkkejä ja tietoa jatkoa aatellen, mutta varoituksen sananen - just nyt homman jäsentely ja prosessointi on kyll senverta kesken, että älkää ihmetelkö, jos tästä tekstistä jää vielä vähän tönkkö ja/tai tynkä!

Ensin oli 3-tuntinen (joka meni ihan siivillä) teoriaosuus, jossa tutustuttiin viettiteoriaan ja sen hyödyntämiseen perusharrastamisessa sekä isompia haasteita ratkottaessa.
Sain paljon tietoa asioista yleensä, mikä jo itsessään auttaa eteenpäin!
Kovasti korostettiin reenien aloittamisen opettelun tärkeyttä (koira pitäisi kouluttaa siten, että eleetön ohjaaja = jotain superkivaa tulossa) ja vinkkejä siihen, miten Romin virereenejä jatkossa tehdään.

Niin, mie olen luullut toimivani ihan oikein nostatusreeneissäni, mutta tosiasiassa olen käyttänyt saalista väärin ja antanut vaan ison kasan ärsykkeitä, ilman palkkaa... Vaikutus on siis ollut pahimmillaan päinvastainen kuin mitä tarkoitin, vaikken nyt ihan varsinaisesti mitään pahasti sössinytkään ollut.
Jatkossa tehdään Romin kanssa kentälletuloreeniä:
  • lenkkimoodissa kentälle
  • ohjaaja stoppaa, ottaa ryhdin
  • viresana "tottista", tauko
  • koira katsoo ja patukka löytyy taskusta
  • koira kantaa patukan kentältä
Tätä pitäs tehdä 3-4 kertaa viikossa parit kahden sarjat per reeni-ilta. Korri oli sitä mieltä, että tuolla tahdilla ihan varmasti kolmen viikon päästä koira tulee virisanan kuultuaan jo ihan toimintavalmiuteen tönöttämään, kun yhdistää nopsaan käskyn "sivu" viresanan jälkeen.
Pikkuhiljaa siinä sitten aletaan otella pieniä suorituksenpätkiä, kun saadaan koiralle ensin selvästi opetettua, että viresanan kuultua kannattaa ja pitää olla kuulolla ja valmiina hommiin.
En tiedä, ylletäänkö tuohon tahtiin, mutta jos otellaan kentällä ja kotosalla edes 2 reenit per viikko, niin luulis edistystä jo silläkin tulevan... 

Yritän nyt hirmuisasti muistella, mitä muuta hän meille sanoi, muttei meinaa aivosolut nyt tehrä yhteistyötä!

Paikkamakuista puhuttiin enempi yleisellä tasolla, mutta siltä osin tämä kokenut herra oli sitä mieltä, että meidän paikkamakuuongelma on vaan siitä, ettei perushommat ole kunnossa. Tää oli kyll suoraan sanottuna masentavaa kuulla... Mutta ehkä se vois sitten pitemmän päälle meinata, että jos alotan paikkamakuun ihan alkeista niin voisko siitä (muka) saada toimivan...?
Noh, ei se varmaan auta ko heittää koko liike roskiin ja unohtaa ennakko-oletukset ja alkaa työstää alusta, eikai siinä mitään hävitäkkään enää voi.

Kuten sanottu, ajateltavaa tuli paljon ja ajatukset vielä myllertelee, joten aiheesta kenties luvassa lisää tekstiä myöhemmin, mutta tässä nyt näitä semmaillan aatoksia.
Mielenkiintoista ja suosittelen!

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kuvatut nenänkäyttöreenit

Käytiimpäs sitten eilenkin vielä jäljellä!
Viikon saldo siis Romille 2 ja Birkelle 3 nuuhkuttelua nurtsilla - ollaampas oltu aktiivisia (siis meidän mittapuulla ja aiempiin kausiin verraten)...
Yritän nyt nopsaan kertoilla niistä jottain.

ROMI

  • 80 m, vanheni 20 min, 4 esinettä, 3 kulmaa (oik, vas, oik)
  • Tarkkuus oli hyvä, yhdessä kulmassa pyöri muistaakseni enemmän, mutta ihan ok ne meni. Parannusta siis havaittavissa, hyvä!
  • Tarkkuus oli perus-Romia muuten, eli tarkasti nenu maassa niitä satunnaisia nameja tehokkaasti imuroiden... 
  • Mutta sitten ne esineet!
    En vaan tiedä, onko jälkimotsku kasvanut nyt liiaksi esinemotskua suuremmaksi, vetikö muka taas valjaista palkokasvin nenuun vaimitähäh, muttei millään ois menny maahan. 

  • Seuraavaksi siis kunnon esinereeni ja ruoka vaan niiltä!
    Tarvittaessa ajatan pannasta. 
(c) Sini M.
Loput TÄÄLLÄ

BIRKE
  • 1. jälki:
    - 50 m, vanheni 30 min, 2 esinettä, 2 kulmaa (oik, vas) ja pieni kaarre (vas)
    - ruokana koitettiin kissan pussiruokaa, joka ei oikein kyll hoitanut hommaansa... Kyllä B sitä söi, mutta lähinnä vähän hämmentyneenä maistellen.
    - huomasin ajamaan lährettäessä, että paikka oli todella tuulinen ja se sitten näkyi kyllä ajamisessa. Ilmalla mentiin ja - mikä inhottavinta - kun sitä namia ja nyhretyllä nurtsilla ollut, niin ohjaaja ei ollut satavarma siitä, missä jälki meni eli miten vaadin askeltarkkuutta???
    Noh, kämmeistä huolimatta esineet kyll löytyi ja plikka teki ihan mukavasti hommia, vaikka ottikin kuvaaja-Sinistä vähän häiriötä silloin kun oli ihan suora näköyhteys.
    - ilmasut oli hyvät
  • 2. korjausjälki: 
    - ehkä 20 m, ajoin samantien, 1 esine lopussa, 3 kulmaa (oik, vas, oik)
    - tällä jäljellä tiiviimmin namia (Frolic) ja ajoi todella hyvin, vaikka masu oli edellisestä jo täynnä, nameja ei kuitenkaan syö, vaikka selvästi huomaa, miten ne parantaa tarkkuutta
    - kulmat meni hyvin, vika kulma jopa hienosti!
    - ilmasu oli vino, mutta muuten hyvä

  • Jatkoa ajatellen pitää vähän vielä pohtia tuota namitusta...
    Namia tulee jäljellä olemaan, mutta mitä, kuinka paljon ja pakotanko syömään, vaikka muuten etenisi tarkasti ja motivoituneesti?
    Tyytyväinen oon kuitenkin siihen, miten paljon edistystä on ihan pienellä aikaa jo saatu!
(c) Sini M.
Loput TÄÄLLÄ

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Todet ja jäljet pähkinänkuorissa

Ohjaaja on nyt jostain syystä pari päivää käynyt vähän puoliteholla, joten mitään syväanalyyttistä reenipohdintaa on nyt turha ootella - säästetään se sitten siihen, kun on aika puida sunnuntai!

Tiistaina käytiin tekemässä todet...
Romppiselle nostattelua ja vähän jotain seuruutusta, luoksetuloa ym. siihen väliin. Hyvin meni. Patoamiset on yhä mielestäni menneet parhaiten ekassa nostoreenissä, mutta positiivisinta eilen oli huomata, miten plikka oikeasti haukkuu minulle, eikä minua komentaakseen!
Biibiselle tehtiin "vähän sitäsuntätä" eli esim noutoo ja kaukoja... Nojoo, oteltiin me luoksetulon sivullesiirtymisiäkin ja jääviä. Niin, ne isoimmat nootit itelle on se, että pitää OIKEESTI opetella pitään kättäni jossain järkevässä liikeradassa seuruussa. En vaan osaa, järkkyä!  Noh, ompahan meillekki joku haaste seuruuseen. Ja toinen juttu, AVUT POIS SEISOMISESTA! En vaan kertakaikkiaan osaa tehdä sitä ilman apuja --> Birkekin valuu... Ja ei, en vaan voi luistaa tästä sanomalla, että tokossa kannattaa tarkistaa, kun eihän se nyt sieltä kaksoiskäskyllä kokeessa enää nouse, jos on istuun tai maahan mennyt. Reenii, reenii, reenii...

Tänään oli sitten keskiviikkoiset jälkireenimme, nurtsilla.
Birkelle mäkeen (eka alas sit ylös) vaan 20 m, yhdellä kulmalla ja esineellä. Hyvin plikka veti! Ei ottanut painetta, vaan kerran nosti päätä, kerran teki tarkistuspyörähdykset ja ratkoi itse oikein, kulma meni hienosti ja samoin esine. Nameja ei jäljeltä vieläkään syö, mutta kyll ne tarkkuutta tuo. Seuraavaks koitetaan märkää ruokaa, josko siit tulis haju ja tarkkuus, mutta uppoiskin... Liina oli selänpäällä, nyt kun tarkkuutta on tullut, vois koittaa, josko vois siirtää mahanalle.
Romille tein häiriöksi ihan nurtsin reunaan ja lopun alueelle, jossa tiesin ihmisiä kulkeneen. Pituutta joku 120 m, 3 esinettä, kolme kulmaa ja yksi kaarre. Kulmissa eka oli paras, tokan häsäs Romi ja kolmannen mie, kun en uskonut, ett koira tietää paikan paremmin... Eka ja vika esine oli muka jotenkin vaikeet, eka erityisesti. Ois menny yli ja vaikka stoppasin, ei millään ois ilmassu. Ei kuitenkaan käskyttää tarvinnu, vaikka odotuttikin. Toka esine oli ok, vaikka oisin kuvitellu sen olevan vaikein, kun oli kovaa nahkaa ja ollut vähiten käytössä. Kaari meni hyvin. Jälkikäteen mietin, vetikö Romi valjaista herneen nenuun vai oliko kakkahätä vai mistä aivopieruilu, mutta hyvähän se on, kun haasteitakin tulee.

Että tämmöistä.
Tyytyväinen olen!

Loppuun kevennykseksi tänään muotonsa saanut plikkojen palkintoseinä:


maanantai 10. kesäkuuta 2013

Huikeeta!

NPKH järkkii Juha Korrin viettiseminaarin ens sunnuntaille...
Laitoin jo aikasessa vaiheessa noottia, josko sattus mahtuun, sillä tilaisuus on aikas hieno - ja vielä meidän nurkilla! Noh, kun kerran infottiin, että kouluttaja valitsee koirakkopaikat siten, että tulee käsiteltyä vähä erimoisia juttuja, niiden seasta, jotka on ilmoittaneet koirakkopaikalle haluavansa, niin enhän mie malttanu olla laittamatta ilmoon Romin tietoja.
Niin, eilen sitten julkaistiin koirakkotiedot - ja mehän päästiin koirakkopaikalle!!!

Elikkäs nyt ois sitten mitä loistavin tilaisuus hakea vähän näkemyksiä ja ohjeita siihen, miten Romin saalisvietti saatasiin valjastettuu kunnolla käyttöön. Hermot kun ei oo ihan samalla tasolla ja oon nyt toden teolla huomannut, miten liki kaikki meidän epäonnistumiset kokeissa on melkein ainoastaan kiinni siitä, että Romi on väärässä mielentilassa, eikä siksi tee hommia...
Noh, paikkamakuu on asia erikseen, mutta sekin me mainittiin ongelmaliikkeeksemme, joten saas nähä, josko siihenkin löytys jottain apuja (tai sitten se on vaan tuhoontuomittu liike ammattilaisenkin mielestä, hih).

Jossei oltas lomalle - jonka toki haluan etenevän silleen mukavan rauhalliseen tahtiin - sanoisin, että Tulejo Sunnuntai!

Takaa-ajo-molskutteluja!
Loput TÄÄLLÄ


torstai 6. kesäkuuta 2013

Birken (virallinen) TOKO-debyytti!

Tattadaa!
Tänään se sitten oli - Birkkiäisen eka virallinen tokokoe. Paikkana YLÖKKin kenttä ja tuomarina Juha Kurtti. Seuraksi matkaan läks hovikuvaajamme Sini (Sipiiiii!) eli kuvia on luvassa, jahka "kehittyvät"...
UPDATE 8.6. - kuvat lisäilty!!!
Isosti kiitosta Sinille seurasta ja paparazzeilusta!



Hengailua ennen suoritusta...

Omat vibat oli Birken "paikkaantutustuttamisen" jälkeen ihan hyvät.
Tuntui tsekkailevan kilpakumppaneita, muttei kyyläillyt. Vire oli vähän turhankin korkea välillä, mutta parempi se ko liian matala.
Alokasluokassa oli 11 koirakkoa, me kisattiin numerolla 12 ja oltiin ekassa kuuden koirakon ryhmässä kolmantena.

Luoksepäästävyys 10
Oli nätisti sivulla, mutta katseli kokoaika vasemmalla puolella olevaa holskua... En oikein saanut katsetta käännettyä, muttei ollut sen oloinen, että mihinkään lähtisi. Häiritsi. Tuomariin ei reagoinut mitenkään, nuuhkaisi kättä ja katsoi, mutta that's it.



Paikkamakuu 10
Katseli yhä holskun suuntaan, vaikka yritin kiinnittää huomion itteeni... Käskytyksellä jäi kuitenkin varman oloisesti maahan. Kahteli ainakin ekan minuutin vuoroin holskua, vuoroin tarkasti minua. Hoh hoh, kun meinaan jyskytti sydän korvissa asti! Pelkäsin niin tautisesti, että lähtee sitä kahtomaan, vaikkei reeneissä ole mitään vastaavaa ikinä tehnyt... Noh, minuutin mentyä katselu jäi ja olimpas muuten NIIN helpottunut, kun aika tuli täyteen ja siellähän se maassa oli, kuten olin käskenytkin. Aatteli varmaan, ettei siin kattelussa voi mitää pahaa olla (mitäny ohjaaja meinas saada slaagin!)...
Niin, heti alkuun reunimmainen rhode läks ohjaajansa perään ja kävi minunkin jaloissa pyörähtämässä. Onneksi tajusin olla täysin eleetön, joten ei Birkkiskään siihen reagoinut. Varsin pätevä häiriöreeni tuli kuitenkin!



Seuruu hihnassa 9
Muuten meni oikein kivasti, mutta alkukierrokset tuli pienenä piippauksena ja juoksuseuruun (joka oli liki heti) haukahduksena. Tuomarin sanoin "Hihnaseuruu, äänellä"



Seuruu vapaana 10 
Tuomarin sanoin "Vapaanaseuruu, äänettä" - siinähän se, hienoksi taisi Kurtti kehua.




Liikkeestä maahanmeno 7
Tämä menee nyt ohjaajan piikkiin... Onnistui lämmittelyissä (ja kaikissa aiemmissa reeneissä) loistavasti, mutta nyt ohjaaja antoi käskyn ihan ihme äänenpainolla, joten jäi eka seisomaan. Siitä kaksoiskäsky ja varmistus.
Silleen "pieni" varmistus...



Luoksetulo 9½
Todella siisti ja suora luoksetulo, mutta Birken tapaan kierrokset näkyy sitten siinä "hyppykierrähdyksessä" sivulle. Tuomarin sanoin "Vähä röyhkeesti"

Liikkeestä seisominen 10 
Todella hienosti! On petrannut tässä nyt ihan huomaamattani tosi paljon... Jes!






Estehyppy 9
"Estehyppy, äänellä" eli muuten ihan hallittu ja siisti kokonaisuus, mutta hypätessä purkautu kierrokset ja tuli haukku. Tyytyväinen oon kuitenkin, ei tehnyt ko ihan pienen kaarroksen kääntyessään, mutta mun käsky ois saanu tulla vähä nopeemmin... Reeniä lisää siis, ett saadaan hienosäätö kuntoon!
No onkohan se koira valmis...?




Kokonaisvaikutus 10 
Kuulemma hieno ohjaaja hienolla koiralla! Ohjaaja oli kuulemma jämpti ja teki koiralle selväksi, mitä halutaan eikä jättänyt mitään tulkinnanvaraa.
Aiemmin Romin kanssa ohjaaja on saanut Kurtilta kritiikkiä huitomisistaan ym. joten tää lämmitti mieltä tosi tosi tosi paljon!
Kiitos!


TULOS: 188,5/200 pist, ALO1, sija 4/11

Ihan hirveesti en kyll tyytyväisempi vois olla!
Toki tässä on vielä hommia ja hienosäätöä, mutta mikään ei menny nollille ja homma pelitti. Vautsi, tuota Iippiäistä, sehän on ihan tokokoira!
(Pitänee siis alkaa oikeesti kurkkia niitä ylempien luokkien liikkeiden alkeita, kun avokaukot ja nouto on jo ihan jees mallilla - ettei vaan tylsäks käy. Huis!)

Nälkäjälki, osa 2

Eilen käytiin taasen vähä nurtsilla.
Vaihteeks ei ollut suoraa auringonpaistetta, melko tyyntä, pieniä sadekuuroja. Lämmin kuitenkin.
Käytiin illalla kuudelta, aamulla annoin plikoille kyllä hiema ruokaa, mutta se koostui lähinnä vedestä ja raejuustosta, mutta oli siinä nyt muutama nappula joukossa.
Iltaäivällä plikoilla rupes sitten olemaan ihan lupaavasti nälkä.

ROMIN JÄLKI

  • 100 m, vanheni n.1 h, 4 kulmaa (oik, vas, oik, oik), lopussa esine, namitus (Frolic) säännöllisen epäsäännöllisesti
  • Lähdössä oli huomauttamista. En jatkossa istuta lähtöön, enkä myöskään vapauta jäljelle, vaan ns. lasken sen hallitusti liinalla jäljestämään. Katsotaan, jos tämä hallinta siirtys myös jäljelle ja pitäis yllä tasaista rytmiä. 
  • Jäljesti hyvin, imuroi nameja, muttei silti kaikkia. Pysyi jäljen päällä, ei rynninyt eteenpäin, vaikkei Romi koskaan kovin tyynikään jäljestäjä ole. 
  • Eka kulma piti muistaa namittaa kokonaan, mutta unohrin. Eli kaikki kulmat oli mallia "nami, 1-2 as, kulma, 3-5 as, nami" ja tämä toimi! Toki tarkasti kulmat, mutta selvästi jo honasi, ettei se jälki tästä ainakaan suoraan jatkunut ja vaikka ohjaaja häselsi kakkoskulmalla, koira hoiti homman kotiin. Vikat kaks kulmaa oli jo jotain aika hienoa... Ja - mikä parasta - Romi ei pätkääkään turhaudu, vaan suorastaan tuntus nauttivan haasteista! 
  • Lopun ilmasu oli niin hieno, että reenien vetäjäkin sitä oikeen siistiksi kehui! Kauniisti jäljesti loppuun asti nenu maassa, näki esineen, ei koskenut ja just ohjekirjamaisesti esine etusten välissä suoraan maaten. Se oli hieno!

BIRKEN JÄLKI
  • 80 m, vanheni 50 min, 1 kulma (oik), lopussa esine, namitus (Frolic) pääsääntöisesti, vieressä avoimet ovet halliin, jossa pelattiin koripalloa
  • Ennen paalua hetsit "hommiin" ja nousi hyvin, mutta laski, kun istutin. Noh, poijes, uudet hetsit ja lähetys ilman istumista. Kiersi paalun väärältä puolelta, kun syöksähti ja pyörähti paalulta syödessään ympäri... Lähetykseen tullaan kiinnittään huomiota kyll, mutta paremmin sitten, kun motskuhommat saadaan kohilleen.
  • Birkkishän oli motivoitunut! Sinne se mennä nuuhki eteenpäin... Koripallopeliä pysähty kahtomaan, mutta valitsi sitten kuitenkin jäljestämisen (!!!!) pallopelin tuijottelun sijaan ja jatko eteenpäin! Tässä vaiheessa aloin ekan kerran kahtoa, että joku oli pöllinyt jäljeltä nameja (koiranulkoiluttaja päästänyt koiransa nurtsille tmv?), muttei se tuntunut haittaavan ko ohjaajaa, joka ei erottanut niin selvästi, missä askeleet meni...
    Kulman vähän rynni (!?!) ja hiukan oikoi, mutta selvästi honas missä mentiin...
    Vaan jos koira oli mennyt ja pöllinyt niitä nameja, toivon todella, että seuras silti mun eikä sen koiran jälkeä!
    Loppusuora oli namiton (ei tarkoituksella), mutta sen plikka suorastaan veti eteenpäin ja esineen ilmasi hienosti! 
  • Nähtäväksi jää, johtuiko nälästä vai seurasiko koiranjälkeä vai mitähäh, mutta Birkellä oli meno kohillaan. Nyt se teki oikeesti töitä!
    On vaikee uskoo, että ois vaan honannut tän ja mieleen hiipii nyt ajatus siitä, ett varmasti jäljesti vaan namivarasta, mutta anyway, tosi hyvä reeni ja täst jatketaan.

Illalla onkin sitten tarjolla jotain muuta touhua ko jälkeä...

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Vaan mitäs kuuluu KotiKololle?

Täytyyhän sitä nyt vähän kirjotella muustakin ko reeneistä - eilen tuli sentäs kuukausi omillaan asumista täyteen!

Vielä ei ole sisustuksellisesti valmista, mutta viikonlopun aikana on tullut shopattua peilit ja 4 hyllyä, jotka nyt oottavat paikan mittausta ja seinällepääsyä, ja perjantaina saatiin kummiplikkani perhe (ja Äite) kaffevieraiksi ja isäntä asenteli meille lamput kattoon!
Jahka hyllyt ja peilit viel kipuaa seinille, pääsen suunnittelemaan muuta somistusta ja sitten alkaa jo olla "valmista"!

Tässä vielä muutama kuva:

Kapiot pääsi laatikosta käyttöön!
Äiteltä olen nämä saanut.

"Omatekemä" persikkatorttu!
Eli siis - koska haluan välttää myrkytysriskiä - persikkamehulla kostutettu ja kermavaahdolla ja persikoilla koristettu valmispohjatorttunen. Hyvää oli kyll ja vielä oottaa palanen jääkaapissa, NAMS!

Tuuletin <3
On muuten osoittanut kätevyytensä ... Mahtava ostos!

Plikkojen ruusut on muuttaneet tänne...
Pääsevät pokaalihyllyn ylle sitten piakkoin. 

Eli mukavasti menee yhäkin.
Tänään on vuokranmaksupäivä, joten lienee ihan sopivaa käydä asiakaskäynneillä vähän työskentelemässä...
Oven lukko on kovin jämäkkä, joten hättyytin huoltomiestä asiasta ja Birke on nyt keksinyt (kun tuli pari pientä hässäkkää rappukäytävässä) että yksi tietty rappuväli pitää aina kipittää supernopsaan, kumma elikko, mutta muuten loma-arki soljuu mukavasti eteenpäin...

Nurmikko armas...

Touhutytöt eilenillalla...

Eilen oli aikas touhukas päivä!
Oltiin pari yötä Tiittilässä (siis Äitelläni) kyläilemässä ja mahtuipa arjen ilojen sekaan toki jälkireenitkin - tällä kertaa (ekaa kertaa tällä kaudella) nurtsilla.

Molemmat plikat jätin nyt ilman aamuruokaa, jotta ois nenut auki ja masussa passeli kurina, kun lährettäs hommiin. Liian pitkiä jälkiä en missään nimessä halunnut tehrä, sillä lämpötila huiteli likempänä +30 astetta...
Birkelle oli tarkotus nyt vaan kahtoo, mitä nälkä tekee tarkkuudelle ja Romin aiheena oli kulmatarkkuus.

Birken jälki

  • 60 m suora, vanheni 30 min, lihapullaa melkein joka askeleella, 1 esine
  • Ei Biibiäinen ihan jokaista namua sieltä syönyt, mutta oli selvästi tarkkana!
    Alussa pyöri ja kerran keskivaiheilla poikkesi jäljeltä pyörähtämää, mutta korjasi ite hyvin. Loppupuolella tuli kuuma, mutta siinäkin petrasi  ja jatkoi nopeasti eteenpäin. Vaan kerran koitti ajaa ilmavainulla, muuten oli Birkeksi todella tarkka! Vaan lopussa tuli varsinainen katkos hommiin, eli mukavasti meni myös ruoan voimalla, kun vaan oli vähäsen nälkä.
    Lopussa oli esine, jota tais tökätä, mutta muuten ilmaisi moitteetta.
Romin jälki 
  • 100 m porraskulmilla (2 oikealle, 2 vasemmalle - eka oli oikealle), vanheni 30 min, Froliccia tasasen epätasasesti, 1 esine
  • Palasin nyt vielä vanhaan kulmatekniikkaan, mutta ihan vähän muuttaen... Viimeinen nami ennen kulmaa oli 2 as päässä (ennen ollut ehkä 4-5 as päässä), jottei oikoisi ihan niin räikeästi. Kulman jälkeen 4-5 tyhjää ja sitten eka nami. Ohjaaja kämmi ekat kaks kulmaa, kun ei muistanut, missä ne tarkalleen oli ja Romihan meni niistä yli... Toki alkoi heti aktiivisesti etsiä seuraavaa namia, eikä jälkeä hukannut, mutta oikoi. Kolmas kulma meni vähän paremmin, kun ohjaaja oli hereillä. Neljäs kulma meni sitten jo silleen ko halusin, eli liina oli lyhyt ja tuntumalla ja sain pidettyä Romin jäljen päällä, josta omatoimisesti nappasi hajun ja teki kulman tarkasti!
    Näitä tehrään lisää, mutta kenties niin, että ekan kulman namitan kokonaan, jotta koira ns. herää suunnanvaihtoihin paremmin. Kulmareenit jatkuu, oon luottavainen!
  • Suorilla Romppis eteni tasasen tarkasti, ei rynninyt ja mutusti tyytyväisenä nameja. Lopun esineen ilmaisi moitteetta. 
Molemmista jäljistä jäi siis erittäin hyvä fiilis! 
Näillä kun jatketaan, niin uskon tuloksia syntyvän...

Nämä oli muuten nyt sit kesäkuun ekat jäljet, viime kuussa korkattiin kausi ja silloin molemmat ajoi 6 jälkeä. Nyt saldo on siis 7/per koiruus.

Tänään on lepopäivä ja oltas voitu käydä molskimassa, mutta Romipa on molskinut niin ahkerasti, että on saanut vesihännän... 
Kovin kipeältä ei vaikuta ja on jo parempi kuin eilen, mutta tarvittaessa annan kipulääkettä, jollei levolla ja uimatauolla tokene. Vähän vaan käy uimamaisteria sääliksi, vaan ei mahra mittää!

Lomakuu!

Ndit Kesäkuussa - ROMI & BIRKE
Kuva on otettu viime vuonna, juhannusaattona.
Empäs silloin osannut aatella, mimmoinen meno tänävuonna on...
Emännällä oli tuolloin kauhea migreeni, mutta tää aamulenkiltä nappastu kuva sai senkin unohtuun, kun jotenkin vaan tykkään tästä kuvasta todella paljon.
Kesäfiilis!