sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Pori KV

Tänään olikin sitten mein sukukokous Porin raviradalla!
Appeja oli siis ilmottu 4kpl, joista 3 Eijatuun W-wekaraa pentuluokassa ja Birke avoimessa.
Kuvia minulla on valitettavasti vain muutama nippanappa onnistunut... kamera oli mukana, vaan eihän sitä sitten kuitenkaan ehtinyt käyttää! Ärrrrrrrrrrsyttävää - yritystä kyllä oli. 


Alkuunhan oli taas hässäkkää - varsinkin kun minun oikea keskisormeni on vielä tyylikkäästi paketissa (työtapaturma) - mutta leiri pystyyn ja tsekkauskierrokset, niin plikatkin rauhottui.
Ilma oli aurinkoinen, jopa helteinen, luvatun ukkosen ja sateen sijaan! Sopi minulle vallan hyvin, mutta koirille lämpö oli aika rankka. Onneksi oli runsaasti vettä, suojaisat häkit ja märkäloimet...

Ekana kehään meni Late (E. Weihnachsmann), jonka minä esitin, sitten Sannan Taika (E. Winterzeit) ja Eijan Ronja (E. Wyborg). Kaikki esiintyivät ensikertalaisiksi mukavasti, Ronjasta tuli ROP-pentu!
Sitten menin Birken kanssa... hieman meinasi jänskättää. Tuomarin sanelu kuulosti kuitenkin päällisin puolin positiiviselta. Kuulin, että "Saa erin" ja automaattisesti aattelin, "Mutta eikö sa:ta?" ... sitten kehäsihteeri alkoikin kaivella ruusukelaatikkoa ja kysyi, että valioituuko. Mie vastasin selvästi ja kuuluvasti, että "Kiitos KYLLÄ!"
Sieltä tuli sitten kaikki, ROP, vika SERT + MVA ja vielä eka CACIB. Wauh.
Saalis!
"Keskikok. mittasuht. oikea narttu. Hyvä luusto, hyvät pään mittasuhteet & kallon leveys, riittävä kuono. Hyvänkokoiset ja -asentoiset korvat, vahva kaula, hyvä selkä & lanne, hieman korost. lantio. Täytel. runko, niukat polvikulmat. Liikkuu rodunom, liikkeessä selkä hieman painuu."

Että tällaista meillä tänään!
Aikas magee on fiilis kyllä kaikin puolin... Nyt Nokian näyttelyyn ei ole sen ihmeempiä paineita ja jatkossa voidaankin sitten kierrellä niitä KV-näytelmiä senverta ko kierrellään. Yksi tavoite plakkarissa, kohti seuraavia mars mars!

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Romin kolmas TOKO-koe!

Elikkäs tänään illalla ajeltiin tuohon Pirkkalaan tokotteleen!
Oltiin ajoissa paikalla, sillä halusin nähdä myös avoimen luokan suoritukset - siellä oli Romin sukulaispoika Edi (joka olikin luokkansa 3.).
Edi (Alppikellon Imago) & Romi
Ihan eka ylläri oli tuomarinmuutos. Piti olla Tuire Marjamäki, mutta muutoksen myötä meitä olikin tuomaroimassa helmikuun kokeesta tuttu Tiina Heino!
Yllätys oli positiivinen, sillä oli jäänyt Heinosta tosi miellyttävä ja rento kuva.

Paikalla oli monenmonta tuttua ja liki kaikilla meni todella hienosti! ONNEA siis asianomaisille!

Niin ja kiitoksia Hanna V:lle meidän suorituksen kuvaamisesta!
Kaikki kuvat on nähtävissä facebookin puolella, tulosten oheen laitan muutaman maistiaisen...

Niin, aloitetaampa kisaselostus!
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS - meni ongelmitta... ainoa miinus oli, että tapansa mukaan Romi huusi tuomarin perään. 10 pistettä kuitenkin napsahti mukavasti tästä.
Paikkamakuussa beussin vieressä
PAIKALLA MAKAAMINEN - Hyvin jäi ja PYSYI!!! Oli melko rauhallinen (pää ei pyöriny tms) ja ilo oli ihan sanoinkuvaamaton, kun plikka tönötti siellä sen 2 min! Mutta kahkah, mitäs se plikka keksi - ennakoi perusasennon eli 8 pistettä tästä. Tätä tarvinnee siis reeniä ja mie lakkaan kahtomasta koiraan, se kuulemma hyvin selkeästi laukasee ennakoinnin.
Hihnaseuruun paras pätkä
SEURAAMINEN KYTKETTYNÄ - Alkuun taisi hieman jätättää? Meni kuitenkin ihan mallikkaasti ja tuomari antoi pisteitä 9.
Juoksuseuruu vapaana
SEURAAMINEN TALUTTIMETTA - Meni paremmin kuin hihnaseuruu? Pinnoja tästäkin se 9 ja eipä minulla millään muotoa valittamista ole. Perusasennot otti hyvin, käännökset ok, vire hyvä.
Liikkeestä maahan
MAAHANMENO SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ - Tuomari rokotti jostain (oisko ollu hieman hidas maahanmeno ja ohjaajan tarkastusvilkasu?) ja pinnoja 8½.
VAUHDIKAS luoksari

LUOKSETULO - Tää oli niiiiiiiiiin ihana! Annoin 'sivu' -käskyn kunnolla ilosesti (suoraan sivulle tulo kuitenkin viel kohtis uus juttu, enkä halunnu sitä mokata) ja plikkahan tuli! Kiitolaukkaa ja tuomarikin luuli, ett nyt kyll rysähtää päin, vaan vielä mitä! Kaarsi hienosti sivulle. Ihana Rompsis! Niin, pisteitä 10.
Liikkeestä seiso
SEISOMINEN SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ - Pinnoja tästäkin jäävästä 8½. Varmaan samoista syistä rokotti ko maahanmenossakin, tosin tässä varmaan otti ne pari askeltakin. Lopun perusasennossa oli nostetta!
Perusasento asenteella!


Boing!
ESTEHYPPY - Valmisteleva osuus jees, hyppäs innokkaasti, joskin kuvassa näyttää takapää jääneen vähä matalalle... Vaan lopun seisominen valui, valui oikealle vinoon ja pentele, ihan esteen etupuolellekki asti! Tähän pitääkin kiinnittää enempi huomioo ko oon luullu. Tästä liike siis valitettavasti nollille.
Hypyn kompastuskivi...
KOKONAISVAIKUTUS - Tästä tulikin sitten hienot 10 pistettä! Tuomaria vaan nauratti, kun Romilla oli liikkeiden välillä asiaa ja kommentoitavaa. Hirmu kiva fiilis jäi itelle.

Vaan kyllä sitä sitten jännättiin, että tuleeko 2-tulos vai jollain ihmeen kaupalla se ykkönen... Mie kun en muistanut pisteistä ko luoksepäästävyyden, paikkiksen ja hypyn.
Vihroin tuloksia lueteltiin alhaalta ylöspäin ja voi elämä sitä riemunkiherrystä, kun päästiin pisteissä ykkösten puolelle eikä mein nimee ollut viel kuulunut! WAU!
Eli nyt me tehtiin se, sieltä se tuli!

EDIT: Niin, unohtui tuossa eilen siis kertoa se kokonaistulos! 162 pistettä ja siis ALO1!
Unohdin myös mainita, ettei Romilla ollut mitään probleemaa senkään kanssa, että meitä huudeltiinkin kehään yhtä ryhmää aiemmin ja jouduin hakemaan Romin suoraan autosta (oli toki aiemmin ollut kanssani alueella tutustumassa ja chillailemassa) kehään! Vautsi.
Romilla oli niin kivaa, itellä oli rento ja ihana fiilis ja päivä oli ihan uskomaton ja hyvällä tavalla jännä!

Romi pääsi vielä Billaa moikkaamaan ennen kuin lährettiin, sukulaisplikka hänkin!
Romi & Billa (Sehän On Billa)

torstai 26. heinäkuuta 2012

Jälkipyykkiä

Tänään oli hyvät reenit pellolla!
Ei loistavat, mutta ajatuksia herättävät ja Birken edistys näkyy selvästi.

Birke oppii todella nopsaan ja kepitkin on sisäistänyt nollasta kaheksaankymppiin ihan muutamalla reenikerralla, lisäksi oon vähentänyt apuja (joita en aiemmin edes tiedostanut - tyypillistä minua, ha!) lähetyksistä. Paljon on siis pieneen nuppiin paineessa ahdettu, seuraavat reenit otellaankin vähän rennommin eli motivaatio- ja tarkkuusreeniä, esine vaan loppuun. Niin ja esineitä toki pitäs ottaa erillisinä.

Vaan viel pitäs saada reenittyä janaa (ihan alkutekijöissään yhä, huoh), esineruutua, tottista, ilmasua, motivaatioo, tarkkuutta ...
Aika paljon juu kaikkee. Mutta kahtellaan, meillä on tässä nyt hyvä putki menossa kuitenkin.

Kuva: Satu Ovaska

Huomenna meillä onkin sitten toisenlaisia kuulumisia kirjoteltavina...

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Pellossa kasvanut?

Semmoinen se on, Mirkun pikku-Nova kohta jo!
Täytti eilen 12 viikkoa ja oli "sen kunniaksi" meidän peltoreeneissä mukana. Todella pätevästi pienti bortsutyttö etti namuja ja muutenkin on jo niin kuuliainen tapaus. Hellyyttävää ja vähän hämmentävääkin - positiivisella tavalla tottakai!

Tässä Nova ja Birke autossa oottelemassa - kuvanlaatu on huono (kännykamera), mutta mielestäni tässä on niin rento meininki, että halusin tän jakaa.

Mutta Novan touhuista voi lukea tarkemmin hein blogista.
Me nautiskellaan vaan heidän seurasta ja seuraillaan, miten pieni ehkäkentiestulevajälkikoira ottaa ensiaskeleitaan!

Mutta niin, tehtiin me Birkelle ihan oma jälki, joten tässä tulee sepustus!
Askelia 275, satunnaisesti namia, suora, jolla 6 keppiä - kepit 3-5 oli tiuhemmin, tuulta tuli puuskittain etuoikealta, paikoitellen siis vähän vastatuuleenkin teki ja alkupuolella oli selkeästi riistan tekevät harhat. "Jana" ihan likeltä, lähti "takajäljelle", korjasin lähempää ja lähti hyvin. Jäljesti selkeästi paremmin ekojen keppien jälkeen - eli sai niistä varmuutta ja poweria, hyvähyvä! Kepeille annoin liinalla himmausapua, tarvittaessa ihan stoppasin, mutta tosi nopsaan hoksasi kepit ja oikea ilmaisutapa tuli joka kerta, JEEEE!
Viidennen kepin jälkeen jotain meni kurkkuun ja alkoi kakoa ja syödä ruohoa... selvästi lopussakin jaksoi yrittää, mutta aika tahmeaa oli meno ja paljon sai auttaa. Eteni avuilla kuitenkin (ilmavainulla vai feikkasiko?) ja lopulta viimein saatiin maahan vikalle kepille. Ruokapalkka ei loppuun arvatenkaan kelvannut, mutta patukka oli super ja sillä otettiin hyvät taistelut pääkopan nollaamiseksi.

Noniin, nyt on hoidettu tuo selostaminen, niin tässäpäs Mirkun kuvaama video (lähetys ja loppupalkka ei tullu videolle), joka saa sitten puhua ihan omasta puolestaan:

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

"Vapaapäivä"

Niin, kyllä mie aamuvuoronpätkän töissä kävin tekemässä, mutta plikoilla oli tänään vapaapäivä.
Ihan hullua aatella, että nyt tuntuu, ett plikoilla on vapaapäivät sen sijaan, että ois pari reenipäivää viikossa... No eikai me ihan oikeasti niin hardcoreja viel olla, mutta melkein joka päivä on tullu tehtyy jonkinmoista reeniä!
Oonkin tässä taas taivastellu, ett missä ihmeen välissä minun motivaatio on kasvanu tämmösiin mittoihin? Tai minne on katoamassa the handleri - noh, sinne the ohjaajan alle johkin. Onko tää vaan joku vaihe tai onko oikeesti tottakaan?!

Näyttelyissä ollaan käyty tänä vuonna vaan Birken kanssa (mitä se Romi kehistä hakis?) kahdesti. Kokeissa ollaan käyty molempien plikkojen kanssa yhteensä kolmesti.
Näyttelyitä ois tällä haavaa tulossa vielä about joku 5 kpl näin karkeasti arvioituna ja kokeita ois 3 kpl kiikarissa - kyll se aika vakaasti näyttää siltä, ett kun tuohon lasketaan kaikki reenit ja sempat päälle, niin näyttelyihin kuluu huomattavasti vähemmän aikaa (ja rahaa?) ko muihin harrastuksiin.
Jännää.

Harrastus vie mukanaan ja nyt kun oon onnistunu tasapainotteleen työn ja harrastusten välillä paljon paremmin ko aiempina vuosina, alkaa edistymistä tulla ja sekös on bensaa motskun liekeille, aika pop!

En malta taas oottaa huomisia maastoreenejä! Mirkku ja Nova tulee matkaan mukaan ja yritän taivutella Miren vähän käytteleen järkkäriäänkin...

Mutta niin, siihen VAPAAPÄIVÄÄN.
Tänään ei siis reenitty, vaan lährettiin käymään Milo-bokseria moikkaamassa. Kuin tilauksesta kelikin oli aurinkoinen ja tyyni.
Ohessa muutama "maistiainen", mutta kaikki onnistuneet otokset tältä illalta löytyy tästä klikkaamalla.

ehittiin vähä poseeratakki...
Birke teki puutöitä
Romi taasen löysi pihasta iiiiihanan aarteen, joka täytyi tottakai muotoilla uudelleen!

Tässä illan symppis isäntä Milo
 Nyt on plikat mukavasti rentoja, kun sai päästellä pitkin pihaa...
Tekee hyvää välillä vaan hööpöillä.

Ensviikolla on sitten vuorossa Romin kolmas TOKO-koe perjantaina ja sunnuntaina Pori KV!
Koiramaisuuksia siis jälleen luvassa, kunhan siinä sivussa saa kunnialla nuo työhommatkin hoidettua.
Tj18 sanoo muuten kesälomakampani!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Ms. Pelto

Vähän on ollut kiirusta mein elo tässä viime viikosta lähtien, mutta ollaan me sentäs sitte jotain saatu aikasekskin!
Viime viikolla tunsin itteni ihan true-koiraharrastajaksi, kun tiistai, keskiviikko ja torstai meni seuraavan kaavan mukaan: hereille, töihin, pyörähtään kotona, reeneihin, nukkuun.

Tiistain tottikset tulikin tuossa viime postauksessa jo kerrattua, joten siirrytäämpäs sitten suoraan viikon jälkireeneihin!

Torstaisinhan meillä reenipäivä on, mutta koska minun ei alunperin sillon pitänyt reeneihin ehtiä, mentiin keskiviikkonakin pellolle. Tällöin otin Rominkin matkaan, kun en hennonnut työpäivän lisäks viel jättää illaksi yksin. Ajattelimpa, että siinä samalla voi Rompsiskin sitten vaikka jäljestää, kun ei ollut varsinaiset ryhmäreenit eli aikaa oli.
Ja Romihan jäljesti! Voi vitsi, miten sillä oli KIVAA! Satunnaisesti namitettu pätkä kahdella kulmalla ja vauhtia piisas... mutta myös mageeta tarkkuutta! Taas vähän heräs se kaivelu, että Romista sai FH-koiran, mutta pitää nyt vaan aatella järkevästi, aika ei riitä, enkä nyt ainakaan tähän hätään halua ruveta vääntään sitä BH:ta, kun paikkis ja pitkä seuruu on Romille vaikeat.
Birken jälkiteemana on nyt toistaiseksi keppisuorat. Keskiviikkona ilmaisu meni käskytyksellä hyvin ja jokaista keppiä haistoi ainakin kerran ihan itse. Selvästi raksutti jo...

Torstaina Romi jäi kotiin ja läksittiin Birken kanssa samaiselle pellolle.
Jälleen satunnaisesti namia (pellolla oli paljon riistan harhoja) ja 6 keppiä suoralle. Aikamoisen hurja raksutus kuului taasen ja painettakin keräsi, mutta hämmennyksen laannuttua petrasi hienosti ja maahanmenot tuli taas asteen taikka pari paremmin kuin edellispäivänä!
Aika mageeta - oikealla tavalla oli reenitty sillon kolmatta kertaa ja tulokset näky jo niin selvästi...

Tähän väliin sitten vähän misseilyä!
Eilen matkattiin (Romi turistina) Birken kanssa Lammille ryhmikseen mettästämään vikaa sertiä... Kehässä oli valiouros Jaffa sekä Birke avonartuissa. Vaan niinhän siinä sitten kävi, että mettästys jatkuu vielä.
Tässä Markku kipinän arvostelu:
"Feminiininen, hieman pehmytselkäinen narttu, jolla voisi olla hieman vahvempi raajaluusto. Hyvät korvat ja silmät. Kuono-osa voisi olla täyteläisempi ja alaleuka leveämpi. Hyvä eturinta. Hieman luisu lantio ja siksi askel jää turhan paljon rungon alle. Hyvä häntä, mutta voisi olla korkeammalle kiinnittynyt. Hyvä turkki ja väri."
Jostain minulle mystisestä syystä Birken ryhti ei ollut mikään paras kehässä, vaikkei siinä verrytellessä ollut ollut mitään vikaa... Liikkeetkään ei parhaalla tavalla menneet, jollei nyt ihan huonostikaan - nurtsissa oli ainakin jotain hajua, mitä piti sniffata.
Mutta selitykset sikseen, kaiken muun hyväksyn mukisematta, paitsi tuon kommentin kuono-osasta ja alaleuasta - se ei kyllä pidä paikkaansa sitten millään. Vaan mitäs mie siitä mukisen, näin tällä kertaa. Seuraavaksi suuntana Pori KV!

Tääkin viikko on alkanut reenimeiningeissä!
Tänä aamuna otin kotireenit - Romille seisomista ja Birkelle sitä keppi-ilmasua.
Romin reenit meni ihan ok, seuruuttelin, joten ei ollut ihan vireessä (ei ole koskaan sisätiloissa hyvin seurannut), muttei toisaalta sitten vuotanutkaan.
Birkelle käytin ihan normisti hajustettuja keppejä (vrt. kerran koittamani "namikepit" joissa haisi siis myös lihapulla). Ekan kerran katsoi reilun metrin päässä ollutta keppiä ja sitten minua ja istui ja sitten meni maahan - mutta siihen minun viereen, ei kepille.
Noh, tätä ei tarvinnut sitten enää toistaa - kun moisesta ei palkkaa tullut, niin ei sitten.
Vein keppejä ympäri kämppää ja lähetin Birken niille - ja mitä teki Biibis - JUOKSI kepeille ja heitti vauhdista maahan! SUPERRRRRRRRRR!!!
Ei varmaan tartte sanoo, että ootan torstain jälkireenejä erittäin suurella mielenkiinnolla!

Mutt ensin on viel vuorossa huomiset todet.
Mietin ihan tosissani, otanko Romppista mukaan lainkaan. Sille kun on ensviikolla koe Pirkkalassa ja sitten tarttee laittaa menemään se ilmo Piirinmestiksiinkin, kun meitä kerran NPKH:n joukkueeseen oikeen pyydettiin! Se on sensorttinen kunnia ko pyydetään, ettei sillon auta ko mennä.
Tauot kun tekee Romille hyvää ja taas liika reeniminen pahaa, niin olis kyll tavallaan loogista jättää plikka huomenna kotiin kerään itteensä... Vaan kahtotaan, voihan sitä leikkimässäkin vaan käydä, kun ei toisaalta aina viittis jättää Romii kotiin ja ottaa Birkee mukaan.

En jaksas oottaa enskuuta... Sillon alkaa LOMA! (noh, siis palkkatyöstäni, yrittäjällehän loma on aika vieras käsite, mutta mitäs pienistä)
Ja lomallehan on tottakai suunniteltu paljon kaikkee megakivaa!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Toden totta!

Todellakin, todentotta todet todella hyvät!
Lyhyestä virsi kaunis (?), joten menen suoraan asiaan. TOKO/tottisreenit Majalla.

ROMI teki todella hienossa vireessä töitä pallo- ja lihapullapalkalla. Tehtiin seuruut, jäävät (maahan&seis), hyppy ja luoksari, sekä paikkamakuu kentän ulkopuolella vuoroa odotellessa...
Paikkamakuuta en tehnyt täydeltä etäisyydeltä, sillä kentällä oli koira suorittamassa, enkä halunnut tehdä liian vaikeaa. Rompsis pysyi kuitenkin hienosti, jesh!
Seuruu oli hienoa, parasta Romia. Maahanmeno oli alkuun hidas, mutta varmahan se on, kuten aina. Seisomiseen sain vinkin, että jatkan vaan matkaa, mutta käännyn käskyn jälkeen Romia kohti ja jatkan peruuttamalla. Tämä täpäköitti liikettä selvästi, tosi hienoa!
Luoksarin otin taas "tule" -käskyn sijaan suoraan "sivu":lle ja hyvin tuli - tän on hoksannut hyvin. Oon tyytyväinen.
Hypyssä haukkuu, mutta kunhan ohjaaja pitää kädet pois taskuista, niin loppuasento on suht varma ja siten liike onnistunut.
Vaikkei reenittäisi enää yhtään ennen 27.pvän koetta, voisin olla ihan varma ja tyytyväinen tänpäiväsen suorituksen jälkeen. Meni hienosti, hyvä Rompsis!!!

BIRKE joutui oottelemaan vuoroaan vähän kauemmin (emännällä oli monta rautaa tulessa), mutta ehdin silti hyvin suunnitella ja miettiä mitä otan ja kuinka paljon. Patukkanoudot sekä luoksarin jätin nyt veks ja listasin reenittäviksi seuruun käännökset oikealle sekä vuotamiseen puuttumisen, esteet ja loppuun eteenmenon.
Olin kyllä huomannut, että Birke tuppaa piippaamaan seuruutusten alkupuolella, mutta nyt kun asiaan oikein kiinnitti huomiota, oli myönnettävä, että onhan siellä nenussa pilli myös perusasennossa ja liki kokoaika seuruussa... Puuttumaan siis vaan! Tähän kaikkeen saatiin hyvää tehoreeniä, kun otin perusasentoon, vaadin kontaktin, käskytin seuraa ja lähdin vaihtelevasti liikkeelle (hiljaisuudesta tottakai) suoraan oikealle kääntymällä (hihna oikeassa kädessä, jottei päässyt jätättään). Birke kesti pakotteet hyvin, korjasi ja pääsin palkkaamaan liki jokaisesta - tätä lisää, hyvin alkoi!
Hypyssä ongelmaksi muodostui haukkuminen. Päätin koittaa josko keskittyisi, jos heittäisin patukan noudettavaksi ja paransikin - haukahti vaan ekassa hypyssä. Tämän haluan kuitenkin tehdä heti alkuun oikein, joten jatkossa appari "varastaa" patukan, jollei Birken luukku pysy kiinni...
Aalla Birkkis meni nyt liki ekaa kertaa jyrkennettyä versiota (ei toki täysjyrkkää vielä kuitenkaan) ja menikin oikein mallikkaasti. Alkuun ohjasin ite, mutta paremminhan se apparilla meni, kiipesi ihan hyvällä tekniikalla, eikä sen isommin hosunut. Hoksasi esteen idean ihan ongelmitta, ei haukkunut ja A oli selkeesti kiva juttu!
Loppuun vielä eteenmeno (palkka oli viety aiemmin Birken näkemättä, mutta saattoi korispallon kyllä puolestakenttää erottaa). Valmistelevassa en seuruuttanut, vaan Birke oli vierellä (liki seuruussa omatoimisesti kuitenkin), stoppi + virittely ja lähetys. Birke etenee suoraan ja nopeasti. Suurella mielenkiinnolla odotan sitä, miten reagoi, kun tähän aletaan yhdistää maahanmeno...

Tänään oli siis todella hienot reenit, tykkäsin paaaaaaaljon!
Tuntuu hienolta reenata "isojen tyttöjen tottista" Birken kanssa ja samalla pitää kivaa ja saada Romista irti sen kunnollista hienoa tekemistä ja nauttia onnistumisista.
Nyt on se semmoinen fiilis, että "JESH, tän takia haluan harrastaa", tää on niin kiehtovaa ja opettavaista...

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kalenterikuvat 2012

Heinäkuun neidit ROMI ja BIRKE


Heinäkuu on jo pitkällä, mutta vuodatuksen ongelmien vuoksi julkaisen tän kuun kalenterikuvan vasta nyt. Kuva on otettu Alisenjärveltä melko tarkkaan vuosi sitten. 
Romi kantaa tapansa mukaan lumpeenlehteä ja Birke paimentaa Romia...

Kokeita kohti!

Hyvänenaika, minusta on tullut (tai on ainakin tulossa) ihan kunnon koiraharrastaja, kun aina on vaan kaikenmaailman tapahtumat ja kokeet (ja juu, näyttelytkin kyllä) mielessä!
Lisäksi tämä bloggerin käyttö alkaa tuntua jo aikas mukavalta ja helpolta, joten listaampas tähän nyt sitten vähän, missä reenien ja tavoitteiden osalta oikeen mennään...

Ensin Romi...
  • Seuraava (TOKO-)koe tulossa vajaan 3vko päästä, joten tärkein juttu ois nyt pitää motivaatio hyvänä ennen koetta ja tottakai myös itse kokeessa!
  •  "Pikkureenien" - joita teen ex tempore kotosalla - teemana on nyt seisahtumisen vahvistaminen. Tänään tehtiin lihapullapalkalla ja naksuttamalla siten, että Romin kulkiessa vierellä (ei seuruussa kuitenkaan) teen käskyttäessä 'heittoliikkeen' taaksepäin ja vasta sen jälkeen naksu ja nami lentää oikeasti...
    Mielestäni stoppi täpäköityi, eikä minun tarvinnut niin kovasti hidastella.
    Näillä stoppausvahvistuksilla joko saadaan liikettä nopeammaksi taikka ei, mutta pääasia, kun jää seisomaan - Romin kanssa en jaksa stressata niistä parista askeleesta, jotka yleensä ottaa, sillä seisominen on muuten varma.
 Sitten Birke...
  • Nyt BH:n jälkeen seuraava tavoitteemme onkin sitten PK-jälkikisa sitten reilun vuoden päästä...
    Vaikka eihän sitä tiijä, jos joskus eksys TOKO-kokeeseenkin, muttei TOKO silti meidän varsinainen tavoitelaji ole. 
  • Ennen koetta meiltä löytyy reenittävää ihan jokaisesta osa-alueesta: tottiksesta, esineruudusta ja jäljeltä. Lauma.infoon mie jo näitä vähän listailinkin, mutta laitan tännekin tottakai - onhan tämä mein reeniblogi!
  • ESINERUUTU
    • Irtoaminen kauas - nyt irtoaa näkölähdöillä ihan ok, mutta varmuutta tarviaa saada ja pikkuhiljaa reeniä siten, että hoksaa pysyä alueella ja edetä rohkeasti sen sisällä.
    • Tarkkuus - käyttää nenäänsä, muttei vauhdissa osaa vielä tarkentaa, vaan saattaa pyöriä esineen lähellä useamman hetken ennen kuin hoksaa kunnolla etsiä.
    • Palautus on kuitenkin hieno! Kun vaan esineen löytää, tuo sen vauhdilla suoraan minulle käteen. 
  • JÄLKI 
    • Kepit... Huoh, oon opettanut nää väärin! Birke on oppinut siihen, että mie näytän ja autan kepeillä, eli itse keppejä ei ole edes oppinut ilmaisemaan. Tekee niin, miten ohjaan, mutta vain siksi, että mie olen siinä ohjaamassa.
      Mutta oli läpimurto huomata, miksei pelaa! Tänään otinkin kotosalla namiavusteiset keppireenit ja parhaimmillaan Birke meni suoraan kepille, nuuski ja kävi maaten joko itse tai käskystä (aiemminhan meillä on ollut ongelmana myös se, etten voi käskyttää Birkeä sen takaa - kääntyy vaan ympäri ja katsoo minua ja keppi katoaa mielestä samantien). Tyhmä ohjaaja vaan teki liian pitkän reenin, jota vaikeutti ihan suotta ja sitten kestikin saada viel loppuun onnistuminen... Mutta silti! Sain Birken kiinnostumaan nimenomaan kepeistä ja reagoimaan niihin! Nameillahan en tätä voi loputtomiin tehdä, mutta tässä on jo suunnitelmaa nupissa siitä, miten edetään... 
    • Kulmat - menee ihan mukavasti, mutta varmuutta sais olla enempi. Oonkin miettinyt, että kulmien jälkeen voisi pari askelta namittaa, jotta saa kulmien selvittämisestä palkan. 
    • Jana - ei olla tehty liki lainkaan. Pikkuhiljaa aloittelen lähetykset hieman kauempaa ja toivoisin, että vaikka jo tän vuoden puolella voitas ottaa ihan vaan janareeniäkin... katsotaan.
  • TOTTIS
    • Nouto - Birke noutaa kyllä, mutta palautusasennosta ei ole vielä tietoakaan... Tarkoitus ottaa patukalla tms. ennen varsinaista kapulaa.
    • Esteet - alkutekijöissään. Hyppyä oon ottanut about 60cm (jonka hyppää ponnistamatta soffalle) ja A:ta oon ottanut apparin kanssa loivana. A:han haluaisin vielä hieman rauhallisempaa ja keskittyneempää tekemistä ennen jyrkentämistä, mutta ihan ok se menee. 
    • Jäävät - tehty stopeilla ja käskyillä, odotan mielenkiinnolla, miten lähtee menemään, kun alan häivytellä apuja!
    • Eteenmeno - on lähtenyt kivasti kehittymään. Tosin nyt otettu vasta puolivälistä kenttää, mutta virittelymerkkiäkin olen jo alkanut opettaa. Maahanmenoa ei tietenkään olla vielä otettu ja luulen, että se tulee Birkelle olemaankin haasteellinen opettaa...
    • Sitten tottakai viettiä seuruuseen, jossa en kuitenkaan hyväksy ylenmääräistä vuotamista/piippaamista, mitä plikka on nyt reenien alkupuolella harrastanut. Patoamista ja nostatttelu ja purkua tähän, niin kyll sitä moottorii löytyy. Lisäksi haluan korjata jätättämiset - erityisesti oikealle kaarroksissa, joissa jätättää aina.
      Paikkamakuuta ei varmaan liikaa voi reeniäkään, vaikkei siinä mitään isompia ongelmia olekkaa. Mutta häiriöreeniä tähän passaa ottaa aina säännöllisesti.  


sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

BH Birke vom Weidensee!

Niin, reilu viikko sitä jännitettiin, mutta melko rauhallisissa merkeissä aamulla kuitenkin pakkasin plikat ja kamat autoon ja lähdettiin siinä vähä seiskan jälkeen ajeleen kohti Kyröskosken Käyttökoirien majaa...
Olin kyllä luvannu Romille, ettei sen tarvia sinne enää luonnetestinsä jälkeen tulla, mutta eipä plikka kommonaan ollut. Vaan en kyll oikeasti uskonut olevankaan.

Mutta niin, siihen kokeeseen!
Ohjaajaa kyll jänski ihan tarpeeks - muttei kuitenkaan niin paljon ko ois luullu - mutta onneks ei ainakaan suora auringonpaiste ollut, vaikka hiostikin. Birkellä kun on tuota turkkia, niin kuumuu kyll selvästi helpommin ko Romi.
Arpa suosi meitä ja päästiin heti ekaan pariin. Parinamme oli sakemanniuros, joka suoritti kaavion ensin, Birke meni siis ekana paikkamakuuseen.

Ilmoittautumisessa Birkkis otti vähän kierroksia paristaan, mutta rauhottui kyllä mukavasti. Hieman silti jäin miettimään, että jossei se pysykkään... Sitten muistan aatelleeni, ett "No kyllhän se ny pysyy, oo rennosti" niin eipä aikaakaan ko infottiin, että appe pitäs kytkeä. Käännyin ja siellähän Birke kaikessa rauhassa haistellen kuljeksi minuu kohti, käskystä tuli heti vierelle. Tässä vaiheessa taisin Hannalle yleisöön tavata 'paska' mutta eihän me toki moisesta lannistuta...
Noh, otettiin vaihto ja Birke sitten suorittamaan.
Tässä Hannan kuvaama video:


Eli kuten näkyy, jätättää, aukeaa, haukahtaa (ekassa vasemmalle käännöksessä jää katsomaan paikkamakuusta lähtenyttä paria)... Mutta luoksari onnistui (noh, oli se vino)! Ja ihan jees jaksoi lämpimällä kelillä ja valeraskaana matkassa kulkea.
Ei parasta Birkeä, mutta hyvin se meni ja kovin ylpeä olen!
Osa-alueista tuli siis seuruista tyydyttävät, "jäävistä" erittäin hyvät ja paikkiksesta puutteellinen ja kyll mie aika kauan arvostelua kuunnellessani taisin henkeäni pidättää, mutta sitten tuomari sanoi taikasanan HYVÄKSYTTY!!!
Niin, sitten piti toki vielä se kaupunkiosuus klaarata.
Vaan en mie sitä niin paljoo hermoillu.... no okei, jonkinverran sitten siellä Tokmannin parkkiksella.
Ensin ilmo tuomarille, jonka kanssa läksittiin henkilöryhmän (jossa meitä puhuteltiin) läpi, ihmisten ja pyöräilijän ohi, sitten koiran ohi (jota Birke ei kyll ees huomannu) autolle, josta meille puhuttiin ja sitte viel tolppaan ja se oli siinä...
BH BIRKE VOM WEIDENSEE!

Tuomari kyllä muistutti, että vielä tarviaa reenailla ennen kuin eteenpäin mennään, mutta niin on tarkotuskin!
Elän toivossa, että Birke olisi koevalmis reilun vuoden päästä.
Motivaatioo on, mutta niin on sitä reenittävääkin - hyvä niin!

Uusi blogimme

Tästäpäs se taas lähtee.
Vuodatuksessa on ollut jo jonkin aikaa jonkinmoista häikkää, joten päätin nyt sitten epäröinnin jälkeen kuitenkin vaihtaa palvelinta.
Vähän sekavalta tämä näin alkuun vaikuttaa, mutta ehkä jo pian saan viikonlopun kuulumiset kirjoiteltua.
Vanha blogimme löytyy yhäkin osoitteesta www.zirotami.vuodatus.net ja se saakin toimia eräänlaisena arkistona.

Kahtotaan, miten tää tästä bloggerilla lähtee!