Aloteltiin siis n. 10 min pikkulenkeillä kahdesti päivässä sekä pienillä jumpilla. Keskiviikkona alotettiin ja hyvin meni, mutta perjantaina sitten oltiin jo innostuttu liikaa ja varsinkin illalla rupesi levon jälkeen huomaamaan ontumaa (josta toki vertyi) ja kankeutta. Venyttelytkin jäi pariksi päivää, eikä asiaa varmasti auttanut se, että pe-la olin iltavuorossa, eli Birke sai iltalääkkeen vasta puoliltaöin.
Sunnuntai otettiin levon kannalta ja heti alkoi ero näkyä.
Eilen ja tänään tehtiin siis vaan yksi 10 min lenkki - se kun käy tosiaan reenistä jo tuo pissareissulla käyminen, kun kahdesti kipuaa (hyvällä tekniikalla muutens!) nuo rappuset. Jumpissa otettiin myös lähinnä vaan muutamat koukistelut.
Kyllä se vaan niin on, että vaikka tässä jo neljättä rundia mennään, niin eipä sitä vaan aina osaa olla kokoajan objektiivinen ja "ajan hermolla", vaan pitää muistaa tehdä pieni kriittinen tsekkaus päivittäin.
Mitään peruuttamatonta ei onneksi olla aikaan saatu, vaan edetään nyt hitaammin, niin hyvä tulee.
Äite (joka on lähihoitaja) kävi tänään meitä moikkaamassa ja laittamassa Birkelle tokan Cartrophenin. Sujuu, kun on oikeet otteet!
 |
| Iibs & Pomps |
Mitäs sitten muuten kuuluu?
Emäntä päätti viikko sitten alkaa laittaa elämäänsä vähän enempi kuosiin; normalisoida unirytmiä, syödä paremmin, liikkua enemmän - sitä sensemmoista. Mukavalta on tuntunut!
Paino jo tipahtanut vähän, ehtii ja jaksaa paremmin ja tuntuu olevan paljon paremmalla päällä töissäkin ja ressaa vähemmän. Tykkään.
Kohta läksitään vielä Romppisen kanssa iltalenksalle, vaikka vähän kylmä tuuli tuolla onkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kah, kiva kun poikkesit.
Jätäs tassunjälkesi!