Viettisemma

Nönni!
Tänään tullu oltua Majalla kutakuinkin yhdeksän tuntia. Juha Korrin viettiseminaarissa siis ja Romi jopa koirakkopaikalla.
Semma oli todella mielenkiintoinen ja saatiin vinkkejä ja tietoa jatkoa aatellen, mutta varoituksen sananen - just nyt homman jäsentely ja prosessointi on kyll senverta kesken, että älkää ihmetelkö, jos tästä tekstistä jää vielä vähän tönkkö ja/tai tynkä!

Ensin oli 3-tuntinen (joka meni ihan siivillä) teoriaosuus, jossa tutustuttiin viettiteoriaan ja sen hyödyntämiseen perusharrastamisessa sekä isompia haasteita ratkottaessa.
Sain paljon tietoa asioista yleensä, mikä jo itsessään auttaa eteenpäin!
Kovasti korostettiin reenien aloittamisen opettelun tärkeyttä (koira pitäisi kouluttaa siten, että eleetön ohjaaja = jotain superkivaa tulossa) ja vinkkejä siihen, miten Romin virereenejä jatkossa tehdään.

Niin, mie olen luullut toimivani ihan oikein nostatusreeneissäni, mutta tosiasiassa olen käyttänyt saalista väärin ja antanut vaan ison kasan ärsykkeitä, ilman palkkaa... Vaikutus on siis ollut pahimmillaan päinvastainen kuin mitä tarkoitin, vaikken nyt ihan varsinaisesti mitään pahasti sössinytkään ollut.
Jatkossa tehdään Romin kanssa kentälletuloreeniä:

• lenkkimoodissa kentälle
• ohjaaja stoppaa, ottaa ryhdin
• viresana "tottista", tauko
• koira katsoo ja patukka löytyy taskusta
• koira kantaa patukan kentältä

Tätä pitäs tehdä 3-4 kertaa viikossa parit kahden sarjat per reeni-ilta. Korri oli sitä mieltä, että tuolla tahdilla ihan varmasti kolmen viikon päästä koira tulee virisanan kuultuaan jo ihan toimintavalmiuteen tönöttämään, kun yhdistää nopsaan käskyn "sivu" viresanan jälkeen.
Pikkuhiljaa siinä sitten aletaan otella pieniä suorituksenpätkiä, kun saadaan koiralle ensin selvästi opetettua, että viresanan kuultua kannattaa ja pitää olla kuulolla ja valmiina hommiin.
En tiedä, ylletäänkö tuohon tahtiin, mutta jos otellaan kentällä ja kotosalla edes 2 reenit per viikko, niin luulis edistystä jo silläkin tulevan... 

Yritän nyt hirmuisasti muistella, mitä muuta hän meille sanoi, muttei meinaa aivosolut nyt tehrä yhteistyötä!

Paikkamakuista puhuttiin enempi yleisellä tasolla, mutta siltä osin tämä kokenut herra oli sitä mieltä, että meidän paikkamakuuongelma on vaan siitä, ettei perushommat ole kunnossa. Tää oli kyll suoraan sanottuna masentavaa kuulla... Mutta ehkä se vois sitten pitemmän päälle meinata, että jos alotan paikkamakuun ihan alkeista niin voisko siitä (muka) saada toimivan...?
Noh, ei se varmaan auta ko heittää koko liike roskiin ja unohtaa ennakko-oletukset ja alkaa työstää alusta, eikai siinä mitään hävitäkkään enää voi.

Kuten sanottu, ajateltavaa tuli paljon ja ajatukset vielä myllertelee, joten aiheesta kenties luvassa lisää tekstiä myöhemmin, mutta tässä nyt näitä semmaillan aatoksia.
Mielenkiintoista ja suosittelen!