Surkeiden sattumusten sarja

Huoh, mistähän aloittaisin.
Ehkäpä viime viikonlopusta, lauantaista. Turun kv-näyttelystä, josta tämä alamäki alkoi...

Matkaan lährettiin Mirkun kanssa jo aamuhämärässä ja kivasti kului kyllä matkat, ei voi seurasta valittaa!
Paikanpäällekkin päästiin kivasti ja tykkäsin kovasti messuhallista ja sen järjestelyistä.
Käytiin Birken kanssa "totuttelulenkillä", joka meni hyvin, mutta leirille palattaessa säikkyi hormoonihuuruissaan viereisen häkin asukasta ja otti kauheat kilarit siitä... Noh, tästäkin selvittiin hetken päästä ja sitten jäätiin odottelemaan kehää.

Odotellessa Birke oli todella levoton, oli mukamas niiiiiiin tylsää. Kuriton hormoonihuuruisa elikko.
Ryhmäliikkeet meni aivan pipariksi, Birke tempoi ja pyöri ja pörähteli muille nartuille... Kävi aivan kummallisilla kierroksilla!
Tuomarille esiintyi omaan tyyliinsä oikein kauniisti, mutta omaksi järkytyksekseni yksilöliikkeitä esitellessä nappasi ohitettavaa kanssakilpailijaa kylkikarvoista! Juoksumatot olivat aivan kehän reunoilla ja kehien ulkopuolelle ei ollut tilaa väistää, joten olihan tunnelma kyllä tiiviskin, mutta silti tuollainen käytös EI OLE hyväksyttävää (saati lainkaan Birken tapaista)... Onneksi isompaa vahinkoa ei kuitenkaan käynyt, enkä usko Birken sellaista tarkoittaneenkaan (jos olisi kiinni pyrkinyt, niin olisihan se kiinni ottanut).

Yhtäkaikki meidät käteltiin (ansaitusti!) ensimmäisinä kehästä ulos, mutta ERIn kera kuitenkin.

Birke vom Weidensee, Turku KV 2012, VAL ERI

Tässä vielä tuomari Johan Anderssonin kirjoituttama arvostelu:

"Champion tik av fin modell. Kraftig men fortfarande fem. huvud. Mörka ögon. Bra hals o stark rygg. Norm vinklad. Djup substansfull kropp. Bra benstömme. Sluttande kors o lagt ansatt svans stör helhetsintrycket. Typiska rörelser. Bra pälskvalitet. Välvisad!"

Eli tyytyväinen saa olla arvosanaan ja arvosteluun sillä käytöksellä... 

Mirkulle vielä kerran ISO KIITOS seurasta ja kuvista!

Kaikki kuvat nähtävillä facebookissa...

Itseäni jäi vaivaamaan Birken huono käytös ja koska se oikea takanen vaikutti taas tönköltä, halusin selvittää, olisiko kipu kenties ollut tässä taustalla. Itse epäilin kevään liukastumisen jäljiltä venähdystä, jännevammaa tai vaikkapa murtumaa varpaassa tai nuljuluussa, mutta totuus olikin jotakin muuta...

Eilen kävimme siis lääkärillämme jalkaa näyttämässä ja diagnoosi oli melkoinen shokki. Aiemmin täysin terveeksi tutkittu, mutta nyt kivun aiheuttajaksi paljastui patellaluksaatio.

Ei voi olla totta!!! Vaan voihan se. 

Nyt edessä on korjausleikkaus ja sairasloma. Puhumattakaan totaalisista suunnitelmanmuutoksista niin jalostus- kuin kisaurankin osalta. 

Nyt pystyn jo "nostamaan hännän takaisin kipparalle" ja katsomaan eteenpäin, mutta ihan helppoa se ei vieläkään ole. 

Suunnitelmia on jo hahmoteltu ja uudenlaisia tavoitteita aseteltu, mutta niistä ensimmäinen ja kaikkein tärkein on nyt hoitaa Birke kuntoon!