Eli sunnuntaina herättiin vikan lomapäiväni kunniaksi aikasin ja auton nokka kääntyi tällä kertaa kohti Seinäjoen SennenMestistä... Matkalla olin kovin rento ja vibat oli kaikinpuolin oikein hyvät. Paikanpäälle Törnävän kentälle löydettiin selkeän kisakirjeen sekä opasteiden ansiosta hienosti ja parkkitilaakin oli reilusti.
Ilmottautumaan ja siitä hetken päästä pienet reenit plikoille.
Birkkis pelasi tapansa mukaan just superisti eikä onneksi käynyt turhan suurilla kierroksilla, vaikka lenssuni takia olikin ollut astetta vähemmällä liikunnalla (kuten Romikin, mutta Romiin se vaikuttaa huomattavasti vähemmän).
Romi tiiraili hieman (mutta vähemmän kuin pelkäsin) missä äitini meni. Tätä osasin odottaa, mutta motivaation puute, joka ilmeni jo edellisillan reenittelyissä, yllätti... Ei kulkenut ei. Tai kulki, kun eka sai plikan huomion ja sitten tulemaan ja pysymään sivulla. Ei tuntunut oikeen luottavaiselta.
Ekana oli mölliluokka siinä puolenpäivän jälkeen. Liikkeet samat kuin alossa, mutta paikkamakuu vaan 10m päästä ja 1min. Palkata sai, mutta niistä tuli pinnavähennyksiä - Birke ei palkkaa tarvi, palkkautuu hyvin kehusta.
Tuomarina oli Heidi Kailio.
.JPG) |
| Birke seuraa |
- Luoksepäästävyys: 10
- Paikalla makaaminen: 10
- Seuraaminen kytkettynä: 9½ (pomppasi kuulemma liikkeellelähdössä)
- Seuraaminen taluttimetta: 9½ (sama)
- Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8 (ei meinannu mennä, annoin toisen käskyn)
- Luoksetulo: 9½ (vino, muuten hieno)
- Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9½ (ennakoi perusasennon)
- Estehyppy: 9 (haukahti - ohjaajan moka, unohdin laskea, ennakoi perusasennon)
- Kokonaisvaikutus: 10
Tuomari viel sanoi, että tervemenoo virallisiin...
 |
| Möllittelijän palkintopose! |
Sitten kun alokasluokka oli alkamassa, Romi tuli autosta ihan tössöttäen... Alkuun mietin, että "Jes, se tahtoo kehään!" mutta ei, autoon se ois menny ja lähteny kotiinpäin, ekana ois pitäny ettii äitini. Levotonta oli meno ja sitten kun se alkoi minuu hermostuttaa, niin ei alkuasetelmat olleet oikeen buenot.
Tuomarina virallisissa luokissa oli varsinkin ylemmissä luokissa tiukkaa linjaa pitänyt, mutta samalla ihan hauska ja rento, Aino Juhantalo.
 |
| Romi seuraa |
ROMIN LOTTORIVI
- Luoksepäästävyys: 7 (nousi seisomaan, haukahti tuomarin perään - tuomari sanoi alkuun, ettei saa antaa käskyä ennen kun hän lähestyy ja melkein jo arvasin, ettei ainakaan hiljaa tuu pysymään)
- Paikalla makaaminen: 0 (ärrrrrrrr... perseilyksi meni! haukkui, haukkui uudestaan, murahdin rivistä, nousi ja hiipi pois)
- Seuraaminen kytkettynä: 6½ (noh, ei se ollu kovin seuruuta, mutta pahempaankin ois pystyny)
- Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8 (hyvä, mutta tuomari huomautti minun varmisteluista)
- Luoksetulo: 7½ (kuulemma "vauhtia ja vaarallisia tilanteita", haukkui, muuten mielestäni tyypillinen Romin luoksari)
- Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8 (ne varmistelut? vai askeleet? vai?)
- Estehyppy: 6 (haukkuminen?, tuomari ei tykännyt minun natsikäskystä seisomiseen ja ois varmaan tykänny, ett Romi ois jääny seisoon kauemmas esteestä)
- Seuraaminen taluttimetta: 9 (tätä kehuikin ja olihan se parempaa ja aina ollut! ja juu, tää tehtiin vasta vikana)
- Kokonaisvaikutus: 7 (hiljaa pitäs olla ja ja ja ...)
Surkuhupaisana, mutta piristävänä, yllärinä saatiin kuitenkin Pirkanmaan Sennenin parhaan Mestiksen alokoirakon kiertopalkinto!
 |
| Veskun ojentama kiertopalkinto, hyvin hämmentynyt ohjaaja ja Romin kuuluva mielipide (tähänkin) asiaan! |
Ei ihan suunnitelmien mukaan, kun the tokokoiran tulos ei yltänyt tavoitteeseen, mutta the peekookoira tokotteli melkeimpä yli odotusten...
Senverta kivaa oli kuitenkin, että ehdottomasti mennään uusiksi ensvuonna! Ja sitä seuraavana, ja sitä seuraavana ja sitä ...
Vaan nyt pitänee laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia, miten Romin kanssa alan edetä.
Motivaation kannalta olisi paras alkaa reeniä uusia avo-juttuja, mutta esim. luoksari, hyppy ja paikkis ei välttämättä käy vielä laatuun avomallisina.
Romi on haastava koiruus. Oon oppinut lukemaan sitä joka vuosi paremmin, mutta siltikin on väliin mysteeri, mikä sen motivaation saa aikaan ja kuolettaa. Hmm, noh, nyt kun oon tässä koetta analysoinut, oon käynyt läpi liki kaikki mahdolliset selitykset - päivä oli pitkä, sillä oli kakkahätä, etsi äitiäni, annoin huomaamattani muka jonkin pakotteen, mie olin lenssussa jne. Mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan taisi jälleen olla kyse minun jännityksestä - en jännänny koetta, vaan sitä, kuinka pahasti Romi on äitini perään. Jollen olisi asiaa jännännyt, Romi ei olisi hänen peräänsä ollut ja olisi varmaan suorittanut paljon paremmin.
Vaan näin se nyt meni tällä kertaa, Romilla ei ollut tokopäivä - oli syy sitten ihan mikä tahansa!
Jos meillä olis vaan se yks ykkönen, antasin loppuvuoden olla... vaan kun se on vaan yhden onnistumisen päässä se koulari! Pitää siis kahtoo jokin koe vielä ja sitä ennen otella vaan jotain rentoja ja selkeitä jeejee -reenejä. Jos onnaa, niin sit onnaa.
Ja sitten peekookoiran tokopohdintoihin.
Niin, sehän osaa alon aikasta mukavasti - nyt kun maastoreenit alkaa jäädä tauolle, lienee siis ihan oikeesti asiallista kahtoo Birkelle parit viralliset tokokokeet. Aika ahaa -elämys! Mutta niinniin, sehän osaa, sehän toimii, sekän tekee, kun tekemään lähretään.
Juoksuja tosin vartoon tähän syksylle, että ne voipi hieman sotkea - sitten meen Romin kanssa???
Tavoitteena siis ensvuoden mestiksiin Romi avoon ja Birke aloon - tai jollei Romin avo oo valmis (tai sitä vikaa ykköstä ei saada aikaseks), niin sitten sen kanssa höntsitään taikka möllitellään...
 |
| Loppuun vielä Taijan ottama kuva joukkuekisan palkintojenjaosta. Pirkanmaan Sennenin joukkueet sijoilla 2 ja 3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kah, kiva kun poikkesit.
Jätäs tassunjälkesi!