Maanantaina me ajeltiin Muurameen!
Siellä oli Keski-Suomen Sennenin järjestämä luonnetesti, jossa tuomareina toimivat Jorma Kerkkä sekä Heli Herranen (Kennel Mettänpeikon bernit).
Valitettavasti hovikuvaajamme ei päässytkään matkaan mukaan, joten oltiin minun pokkarikameran tai Lumian armoilla... Päädyin pokkariin, mutta se osottautui sitten vääräksi valinnaksi, kun eihän joku ollut muistanut hankkia siihen sitä isoa muistikorttia.
Videosta jäi siis raivostuttavan tynkä, mutta näkee siitä nyt alun ja paikalla oli kuvaaja, joten toivottavasti kuviakin nähdään sitten lähitulevaisuudessa.
Leikitystä, kelkka & uhka
Tämmöistä arviota Birkkiäisestä sitten merkittiin:
Toimintakyky +1 kohtuullinen Terävyys +1 pieni, ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty Taisteluhalu +2 kohtuullinen Hermorakenne +1 hieman rauhaton Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas Kovuus +3 kohtuullisen kova Luoksepäästävyys +2a luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
Haalarilla reagoi ja heti takaisintullessa kävi haalarin haistamassa, tynnyrillä mentiin samantien (vähän liiankin rivakasti, kiitos ohjaajan häseltämisen) tynnyrin lähelle eikä Birke sitäkään pitänyt minään.
Pimeä huone oli itelleni hiukan ylläri. Birkkis juoksi ensin täysiä sisään (kuten jo uhan jälkeen huomasi, Birke pysyy minun lähellä ja jos tähän puuttuu, se vaatii vähän voimia alkuun), mutta jarrutti täyteen stoppiin keskellä pressua ja sitten käppäilikin rauhallisesti pitkin huonetta - lähinnä Heliä moikkailemaan. Lopulta (kun aikani olin nurkassa niiskutellut) plikka viitti sitten tulla minutkin bongaan. Nenäänsä ei siis ainakaan käyttänyt eikä ollut mitään kiirusta mamin luo sitten kun huoneeseen pääs.
Toinen ylläri tuli sitten seinässä, jossa Birkkis veti uhan ilmaantuessa aikas hiljaseks eikä osoittanut puolustusta tai aggrea. Tästäkin kyllä palautui heti uhan päätyttyä normiksi.
Sitten vielä laukaukset. Birke kulki minun takanani (oli todella kuuma päivä ja usein lenkilläkin lönköttää siinä takavasemmallani, kun tulee kuuma) ja oli kuulemma hieman niiannut, mutta sitten paikoillaanollessa ei reagoinut mitenkään.
Kaikenkaikkiaan oli todella mielenkiintoinen päivä ja opin lisää ja sain vahvistusta käsityksilleni Birkestä.
Mitä olisin kenties olettanut olevan pisteissä erilailla?
Kovuudesta yllätyin, mutta onhan se kova, ei sitä kieltääkkään voi.
Toimintakykyä ja terävyyttä olisin varmaan veikannut +2:siksi.
Laukauksista olisi voinut tulla myös laukauskokematon, jos arvioisin sillä perusteella, miten ilotulitteita on ressannut... mutta toisaalta, kaksi edellistä vuodenvaihdetta on ollut kipeä, joten...
Muttaniin, ihan Birken näköinen testi ja tulos, tykkään!
Erityiskiitos vielä kerran järjestäjille!
Olin ihan ko kotonani heti alusta alkaen, vaikka koti oli oikeasti 150 km päässä. Kovin kovin iloista ja vieraanvaraista porukkaa tuolla Muuramessa ja toivottivat tervetulleeksi uudestaankin!
Ihana on ollut myös huomata, kuinka Birke on ollut aivan normaali testin jälkeen - kuten normikoiran kuuluukin olla - koska Romin kanssa näin ei valitettavasti ollut.
Täällä me ollaan ja köllitään, kun kelit on senverta lämpimät, että uinti on käytännössä koirien ainoa liikuntamuoto.
Nyt on tämäkin tehty ja pikkuhiljaa sitten tauon jälkeen aletaan miettiä taas noita tokojuttuja...
Vaikka taukoillaan, niin kyll me silti pikkujuttuja tehdään sillon ko siltä tuntuu...
Tässä nyt Lumialaatuinen video meidän kaukoreeneistä, joita jumppaillaan kotosalla.
Edistystä pikkuhiljaa havaittavissa.
Oon jättäny hetkeks käsimerkit kokonaan pois ja keskittyny vaan käskyihin ja oikeasta liikeradasta palkkaamiseen ja se tuntus selkiyttävän asiaa Birkkiäiselle. Luulen, että lisätään ne käsimerkit vasta sitten avuksi, kun välimatkaa on jo enempi ja liikeradat varmemmat ja tutummat.
Viime tiistaina ei oltukaan reeneissä, vaan mentiin talkoileen ja kisaileen Pirkanmaan Sennenin mölli-TOKOon Tampereen Eteläpuistoon.
Tarkotuksena oli ottaa Birkelle kisamainen reeni ja - se syy, mistä sain idean ilmoittautua - kahtoa miten Romilla kulkee nuo kisailut, kun edelliskerrasta on jo tovi ja syyskuussa ois tarkotus SennenMestiksiin mennä.
Avoin luokka oli ekana, joten ensin Birkkiksen analyysi.
Paikkamakuu 6½ - Se %¤##¤ kaksoiskäsky alkuun! En kertakaikkiaan tajua, mistä tää tulee... Lisäksi otti ja ennakoi perusasennon lopuksikin vielä. Niin ja piippasi kerran tai kaksi. Pysyi kuitenkin hienosti, vaikka vierestä lähti koira.
Seuruu 7 - Voi tauti... Ois pitänyt puuttua! Eka perusasento ihan pyllyllään, kun ohjaaja hätiköi (reeneissä menee jees, kun pysähdyn rauhallisesti). Tää stoppi oli heti alkuun ja siitä sitten loppumatka olikin ihan täyttä haukkumista... Yök.
Liikkeestä maahan 10 - Hieno, kuten kuuluukin!
Luoksetulo 7½ - Valui ja perusasento suora, mutta epäsiisti (pomppaa, meinaa sitoa). Tässä kuitenkin paljon hyvääkin edellisiin verrattuna; lähti heti, stoppasi, tuli perusasentoon.
Liikkeestä seiso 9½ - En muista, mistä läks puol pinnaa... Pysyi hienosti paikoillaan, kun menin (toiselta puolen koiraa kuin ennen) taakse. Tää oli hyvä!
Nouto 6½ - Just ennen liikettä bongasi muka epäilyttäviä ihmisiä meidän taakse jäävältä tieltä (wtf?!) ja jouduin oikeesti nostaan ja hööpöttään, jotta sain tuijotuksen lopetettua. Starttiäänellä lähti noutoon, nosti vissiin kohtalaisesti, lähti tuleen hyvin, mutta pysähtyi puolmatkaan taas tuijottaan... Jatko kuitenkin eteen pudottamatta kapulaa eikä ennakoinut perusasentoa. Mutta voi tuijotus, ääääääää...
Kaukot 0 - Ohjaajalle sääntökirja käteen... Ei noussut istumaan kahdella käskyllä, enkä tiennyt, että ekassa sai vielä antaa kolmannenkin. Nollille meni, vaikka vikat vaihdot ok.
Hyppy 7½ - Haukkui ja melkein ennakoi takasintulon. Ei kuitenkaan varastanu, jos jotain positiivista pitää hakea...
Kokonaisvaikutus 8½ - Ääntely ja yleinen häsläys vähensi ansaitusti...
Tulos: 131½ p, avo3, sija 4/4
Birken kanssa jätetään nyt hetkeksi nuo "vakavammat reenailut" tauolle ja keskitytään vaan johkin kivoihin pikkujuttuihin... Ei varmaan tarvinne erikseen sanoa, että kyrsii koko homma nyt, kun aina kaatuu johonkin ja koko juttu menee päin honkia pikkuvirheiden ja jonkun ison takia.
Ohjaaja saa nyt hetken keräillä itteensä, jotta osattas esittää ees jotain järkevää sitten piirinmestiksissä.
Mutta sitten Romppisen raporttiin!
Luoksepäästävyys 9 - Muuten hieno ja kaunis, mutta perus-Romi, haukkuu, kun tuomari on jo kääntynyt ja lähtemässä pois...
Paikkamakuu 7½ - SEPYSYSEPYSYSEPYSY SE PYSY!!! Juu, piippasi pari kertaa (ei kuitenkaan enempää, vaikka vierustoveri oli levoton) ja joo, ennakoi perusasennon, MUTTA ROMI PYSYI HIENOSTI! MAHTAVAA! meidän reenit on tuottaneet tulosta! Tää oli jo mulle se palkinto, mitä lähdettiin hakemaan!
Hihnaseuruu 7 - Jotain haahuilua... Luulen, että johtu siitä, että ohjaajakin oli vähä ruosteessa hihnan kanssa... Pitänee reeniä tätä muutama kerta.
Vapaana seuruu 8½ - Huomattavasti parempi, muttei ny ihan parasta Romia siltikään.
Liikkeestä maahan 7 - Kaksoiskäsky, muuten hyvä. Reeniä lissää, niin ei tartte varmistella.
Luoksetulo 7 - Kutsuin suoraan sivulle. Törmäsi ja sivulletulo vähän epäsiisti. Pitää miettiä, miten tän tekee. Vähän siistiä...
Liikkeestä seiso 9 - Asetteli vissiin ittensä, muuten oikein hyvä.
Hyppy 8 - Tais haukkua ja valui viel käskyn jälkeen (perus-Romi) mutta muuten hyvä.
Kokonaisvaikutus 7½ - Ääntely vissiin isoin...
Tulos: 156 p alo2, sija 3/5
Romin suoritukseen oon ERITTÄIN tyytyväinen! Paikkamakuuseen SUPERTYYTYVÄINEN ja muutenkin koemainen meni hienosti, vaikkei olla palkattomuusreeniä niin tehtykään pitkään aikaan. Hienosti pysyi pakka kasassa, vaikkei ny joka liitoskohta ihan tiivis silti ollut, hehe... Liikkeestä maahan ja seuruu ei olleet ihan osaamistasolla, mutta kun vähän reenitään ja pidetään tää taso muuten, niin erittäin hyvillä mielin meen Mestiksiin!
Iibis & Skursnits
Niin ettei hyvää jossei huonookin!
Tällä hetkellä tuntuu kovin epätodennäköiseltä, että saadaan Birkelle se avo1 viel näistä tulevista kokeista, mutta onhan kautta ny sitte viel jäljellä... Kahtotaan epätoivon määrää sitten, kun pm ja sennenmestis on koettu.
Ohjaajan pitää löytää motivaatio ja usko ja sitten voidaan alkaa työstää noita kommervenkkejä. Täs on onneks hetko aikaa olla vaan ja töhöttää jotain, sillä niin kauan kun ohjaajan asennen on näin huono, on parempi skipata isommat reenittelyt...
Keskitytään perushommiin, niin Romi saa tarttemansa reenit ja Birkkis pääsee edes jotain tekemään.
Seuraavaks ois maanantaina vähän toisenmoinen koitos...
Ihan joka alajaosto ei taida moisia tilaisuuksia järkkiä, joten oon yhäkin todella iloinen siitä, että ollaan Pirkanmaan Sennenin riveissä päästy tutustumaan appejeni paimennustaipumuksiin edes pintapuoleisesti!
Tänäkin vuonna paimennuspäivät järkätään, mutta koska laji ei meillä ole kuitenkaan tavoitteellisesti reenattava ja tunnen jo aika hyvin näiden taipumukset, niin nyt skipataan tällä kertaa.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi - on mukava ja opettavainen kokemus!
