Aikamoista vuoristorataa on nää viime päivät olleet...
Nyt lauantaina vaikuttas olevan viikon ensimmäinen tasapainoinen päivä. Ajatukset on siis palanneet oikeisiin uomiinsa ja mittasuhteisiinsa.
Ehkä joskus vielä selvennän ja puin niitä tässäkin tarkemmin, mutta en nyt.
Nyt haluan katsoa tulevaisuuteen positiivisesti ja kertoa hieman siitä, mitä tässä olen plikkojen päänmenoksi suunnitellut!
Koska Birkekään ei operoituna tule PK-esteitä reenimään, on meidänkin tavoitteet jatkossa muualla.
Ensimmäinen (ja tärkein!) tavoite Birkelle on kuitenkin se, että plikka saadaan kuntoon. Vasta sen jälkeen aletaan tosissaan miettiä muita tavoitteita...
TOKO säilyy tottakai molempien plikkojen ohjelmistossa, mutta vähän jotain uusvanhaakin olisi luvassa - nimittäin FH-jälki!
Koska jatkossa todet jää vähemmälle eikä esineruutuilujakaan "tarvita" voidaan keskittyä intensiivisemmin jälkeilyyn... Ja koska operoinnin myötä Birke on harrastuskoirana enemmän samalla viivalla Romin kanssa, niin miksei olisi sitten yhtälailla aikaa tehdä jälkeä Romille? Tokihan on!
Elikkäs... enskaudella ollaan vain ja ainoastaan pellolla ja aletaan koulia plikoista peltojälkikoiria!!! Tokihan Romilla olisi vielä se BH esteenä ennen koepaikkojen metsästystä (nojuu, onhan siinä eeeeeehkä vähäsen sitä kouluttamistakin vielä tehtävä ennenko koevalmiita ollaan, hehe...), mutta paikkamakuu ja seuruu onkin meidän talvikauden projektit.
Tavoitteenamme (jollei joku kerkii ensin, tämä olkoon haaste!) on vaatimattomasti Suomen ensimmäinen FH1 appe! Sitä en kylläkään tiedä, kumpi plikoistani pääsee lähemmäs tavoitetta - ne kun ovat senverta erilaiset koirat ihan kokonaisvaltaisesti - mutta matkat sitä kohti tulee varmasti oleen erittäin mielenkiintoiset...
Omalla tavallaan tää tuntuu nyt reilulta, inspiroivalta ja sopivan haasteelliselta.
En jää istumaan ja surkuttelemaan, vaan jatkan eteenpäin ja nautin tekemisestä kahden hienon koirani kanssa.
Vain aika näyttää, miltä tulevaisuus näyttää, mutta katson siihen suuntaan - kaikesta huolimatta - positiivisena...
Kahden appenzellinpaimenkoiran (ja niiden emännän) elämää ja harrastuksia...
lauantai 27. lokakuuta 2012
torstai 25. lokakuuta 2012
Surkeiden sattumusten sarja
Huoh, mistähän aloittaisin.
Ehkäpä viime viikonlopusta, lauantaista. Turun kv-näyttelystä, josta tämä alamäki alkoi...
Matkaan lährettiin Mirkun kanssa jo aamuhämärässä ja kivasti kului kyllä matkat, ei voi seurasta valittaa!
Paikanpäällekkin päästiin kivasti ja tykkäsin kovasti messuhallista ja sen järjestelyistä.
Käytiin Birken kanssa "totuttelulenkillä", joka meni hyvin, mutta leirille palattaessa säikkyi hormoonihuuruissaan viereisen häkin asukasta ja otti kauheat kilarit siitä... Noh, tästäkin selvittiin hetken päästä ja sitten jäätiin odottelemaan kehää.
Odotellessa Birke oli todella levoton, oli mukamas niiiiiiin tylsää. Kuriton hormoonihuuruisa elikko.
Ryhmäliikkeet meni aivan pipariksi, Birke tempoi ja pyöri ja pörähteli muille nartuille... Kävi aivan kummallisilla kierroksilla!
Tuomarille esiintyi omaan tyyliinsä oikein kauniisti, mutta omaksi järkytyksekseni yksilöliikkeitä esitellessä nappasi ohitettavaa kanssakilpailijaa kylkikarvoista! Juoksumatot olivat aivan kehän reunoilla ja kehien ulkopuolelle ei ollut tilaa väistää, joten olihan tunnelma kyllä tiiviskin, mutta silti tuollainen käytös EI OLE hyväksyttävää (saati lainkaan Birken tapaista)... Onneksi isompaa vahinkoa ei kuitenkaan käynyt, enkä usko Birken sellaista tarkoittaneenkaan (jos olisi kiinni pyrkinyt, niin olisihan se kiinni ottanut).
Yhtäkaikki meidät käteltiin (ansaitusti!) ensimmäisinä kehästä ulos, mutta ERIn kera kuitenkin.
Ehkäpä viime viikonlopusta, lauantaista. Turun kv-näyttelystä, josta tämä alamäki alkoi...
Matkaan lährettiin Mirkun kanssa jo aamuhämärässä ja kivasti kului kyllä matkat, ei voi seurasta valittaa!
Paikanpäällekkin päästiin kivasti ja tykkäsin kovasti messuhallista ja sen järjestelyistä.
Käytiin Birken kanssa "totuttelulenkillä", joka meni hyvin, mutta leirille palattaessa säikkyi hormoonihuuruissaan viereisen häkin asukasta ja otti kauheat kilarit siitä... Noh, tästäkin selvittiin hetken päästä ja sitten jäätiin odottelemaan kehää.
Odotellessa Birke oli todella levoton, oli mukamas niiiiiiin tylsää. Kuriton hormoonihuuruisa elikko.
Ryhmäliikkeet meni aivan pipariksi, Birke tempoi ja pyöri ja pörähteli muille nartuille... Kävi aivan kummallisilla kierroksilla!
Tuomarille esiintyi omaan tyyliinsä oikein kauniisti, mutta omaksi järkytyksekseni yksilöliikkeitä esitellessä nappasi ohitettavaa kanssakilpailijaa kylkikarvoista! Juoksumatot olivat aivan kehän reunoilla ja kehien ulkopuolelle ei ollut tilaa väistää, joten olihan tunnelma kyllä tiiviskin, mutta silti tuollainen käytös EI OLE hyväksyttävää (saati lainkaan Birken tapaista)... Onneksi isompaa vahinkoa ei kuitenkaan käynyt, enkä usko Birken sellaista tarkoittaneenkaan (jos olisi kiinni pyrkinyt, niin olisihan se kiinni ottanut).
Yhtäkaikki meidät käteltiin (ansaitusti!) ensimmäisinä kehästä ulos, mutta ERIn kera kuitenkin.
 | |
| Birke vom Weidensee, Turku KV 2012, VAL ERI |
Tässä vielä tuomari Johan Anderssonin kirjoituttama arvostelu:
"Champion tik av fin modell. Kraftig men fortfarande fem. huvud. Mörka ögon. Bra hals o stark rygg. Norm vinklad. Djup substansfull kropp. Bra benstömme. Sluttande kors o lagt ansatt svans stör helhetsintrycket. Typiska rörelser. Bra pälskvalitet. Välvisad!"
Eli tyytyväinen saa olla arvosanaan ja arvosteluun sillä käytöksellä...
Mirkulle vielä kerran ISO KIITOS seurasta ja kuvista!
Kaikki kuvat nähtävillä facebookissa...
Itseäni jäi vaivaamaan Birken huono käytös ja koska se oikea takanen vaikutti taas tönköltä, halusin selvittää, olisiko kipu kenties ollut tässä taustalla. Itse epäilin kevään liukastumisen jäljiltä venähdystä, jännevammaa tai vaikkapa murtumaa varpaassa tai nuljuluussa, mutta totuus olikin jotakin muuta...
Eilen kävimme siis lääkärillämme jalkaa näyttämässä ja diagnoosi oli melkoinen shokki. Aiemmin täysin terveeksi tutkittu, mutta nyt kivun aiheuttajaksi paljastui patellaluksaatio.
Ei voi olla totta!!! Vaan voihan se.
Nyt edessä on korjausleikkaus ja sairasloma. Puhumattakaan totaalisista suunnitelmanmuutoksista niin jalostus- kuin kisaurankin osalta.
Nyt pystyn jo "nostamaan hännän takaisin kipparalle" ja katsomaan eteenpäin, mutta ihan helppoa se ei vieläkään ole.
Suunnitelmia on jo hahmoteltu ja uudenlaisia tavoitteita aseteltu, mutta niistä ensimmäinen ja kaikkein tärkein on nyt hoitaa Birke kuntoon!
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Birke maastoutui taas
Raittiin ilman myrkytyksen kourissa yritän täällä nyt sepustella jotain Birken tänpäiväsistä reeneistä...
Käytiin siis Mirkun ja Nova-beeceen kanssa tekemässä esineruutua ja mettäjälkeä.
Lyhyestä virsi kaunis, kerrankin!
Esineruutu (25 x 25 m, 2 esinettä - hanska oikealla puolvälissä ja lompsa vasemmalla takarajalla) meni kivasti pienen tauon jälkeen. Toki jouduin lähetteleen useamman kerran, mutta Birke jaksoi kokoajan tehdä hommia, eikä paineistunut tai turhautunut (silloin tulee HAUkku). Hanska nousi tokalla lähetyksellä, lompsa oli varmaan jotenkin vaikeassa paikassa, sillä vaati lähetyksiä 4-5. Mutta molemmat nousi ja kivaa oli, se on pääasia!
Jälki (reilu 300m, 6 keppiä, Mirkun talloma) meni kovasti pyörimisen ja tarkistelun puolelle, mutta saipas plikka tehdä töitä ja ratkoa. Ja niin tekikin ja ohjaaja opetteli taas sitä koiranlukutaitoa. Yks keppi ois jääny mettään, vikan ois vaan merkannu, mutta muut meni ihan mukavasti, pari jopa hienosti! Ohjaaja saa kuitenkin lakana kysymästä tallojalta ja merkeistä pitää saada viel asteen huomaamattomammat, jotta ohjaaja ei nojaa niihinkään, vaan oikeasti lukee sitä koiraa ja luottaa siihen!
Tässäpäs kaksiosainen videointi (sorry, kännykkälaatu) jäljeltä:
Käytiin siis Mirkun ja Nova-beeceen kanssa tekemässä esineruutua ja mettäjälkeä.
Lyhyestä virsi kaunis, kerrankin!
Esineruutu (25 x 25 m, 2 esinettä - hanska oikealla puolvälissä ja lompsa vasemmalla takarajalla) meni kivasti pienen tauon jälkeen. Toki jouduin lähetteleen useamman kerran, mutta Birke jaksoi kokoajan tehdä hommia, eikä paineistunut tai turhautunut (silloin tulee HAUkku). Hanska nousi tokalla lähetyksellä, lompsa oli varmaan jotenkin vaikeassa paikassa, sillä vaati lähetyksiä 4-5. Mutta molemmat nousi ja kivaa oli, se on pääasia!
Jälki (reilu 300m, 6 keppiä, Mirkun talloma) meni kovasti pyörimisen ja tarkistelun puolelle, mutta saipas plikka tehdä töitä ja ratkoa. Ja niin tekikin ja ohjaaja opetteli taas sitä koiranlukutaitoa. Yks keppi ois jääny mettään, vikan ois vaan merkannu, mutta muut meni ihan mukavasti, pari jopa hienosti! Ohjaaja saa kuitenkin lakana kysymästä tallojalta ja merkeistä pitää saada viel asteen huomaamattomammat, jotta ohjaaja ei nojaa niihinkään, vaan oikeasti lukee sitä koiraa ja luottaa siihen!
Tässäpäs kaksiosainen videointi (sorry, kännykkälaatu) jäljeltä:
Lähetys ja kepit 1-4, katkeaa kepille nro 5 ...
Tullaan kepille nro 6...
Säätämistähän tuo vielä on monelta osin, mutta ollaan edetty jo ja oon tällä hetkellä motivoitunut ja innostunut maastoreeneistäkin!
Tottiksissakin on tullut taas edistysaskelia, mutta niistä enemmän jollakin toisella kertaa.
lauantai 13. lokakuuta 2012
Kisakausi 2012 loppu ny.
Se oli sit siinä - mein tän kauden 7 (Romin 6 tokokoetta ja Birken bh) ja viimeinen koe.
Tänään käytiin Ylöjärvellä Ralf Björklundin arvosteltavina ja sitä vikaa ykköstä hakemassa - no eipäs tullut tälläkään kertaa...
Valmistelevat reenit meni ihan mukavasti.
Sitten itse kokeeseen.
Seuruun oon - näin jälkiviisaasti aateltuna - ihan ite päästäny tuohon jamaan ja Romihan käyttää häikäilemättömästi hyväkseen kaikki löysät, mitä sille antaa. Alkuun reeneissä huomas, ett kontakti katos, sit alettiin tekeen motskureenii, missä paikka kärsi. Nyt sitten on ottanu omat vapaudet seurata sillon ko tahtoo siellä missä tahtoo (tosin yks kisaaja puhu jotain, ett oli kehässä nähny namejakin maassa jossain niistä kohdista, missä Romikin hairahtu)... Tässä palataan siis lyhyisiin ja oikein tehtyihin pätkiin, joista superpalkka.
Paikkamakuulle tarvii nyt kans tehdä jotain... Oikeesti. Takapalkkaahan minulle ehdotettiin jo aiemmin, mutta - itselleni tyypillisesti - sivuutin idean, kun se ei heti maagisesti alkanut toimia. Koitetaampas sitä siis kunnolla ja haetaan nimenomaan niitä onnistumisia.
Voin siis unohtaa osallistumisen toukokuun Sennenmestiksiin kahdella koiralla. Tää kausi oli nyt tässä, hallikokeisiin (paitsi EHKÄ Koirakoutsin hallille) en Romia vie ja keväällä jos ykkönen tulee, niin ei jää aikaa hioo AVOo kisavalmiiks toukokuuhun mennessä.
Birke kisatkoon sitten kun nyt ensin saa juoksunsa alotettua ja lopetettua, Romi siirtyy nyt toisenmoisiin reenittelyihin ja kasvatteleen taas vähä sitä oikeeta motivaatioo tähän touhuun.
Tänään käytiin Ylöjärvellä Ralf Björklundin arvosteltavina ja sitä vikaa ykköstä hakemassa - no eipäs tullut tälläkään kertaa...
Valmistelevat reenit meni ihan mukavasti.
Sitten itse kokeeseen.
- Luoksepäästävyys (10) - Meni hienosti! Haukkuminen saatu reenittyä veks. Alkuun kyllä haahuili siinä sivulla, mutta itse "liikkeeseen" oon tosi tyytyväinen.
- Paikkamakuu (0) - Jäi hyvin, piippas hieman alkupuolella, mutta lopetti. Oli kohtis rauhallinen. Ajattelin jo, että pysyy, mutta sieltähän se sitten muina miehinä nous about 1½ min kohilla... ARRRRRGH!
- Hihnaseuruu (6) - No eihän se kyll oikeen menny... Ei ollu onneks aivan pahintakaan, mutta huonoahan se oli.
- Vapaana seuruu (0) - Njoo, ihan pohjanoteeraus. Jouduin mm. kahdesti kutsumaan Romin sivulle takas jostain ihan muualta huitelemasta. Huoooookaus...
- Liikkeestä maahan (8½) - Ihan kohtalainen (noh, tyydyttävä). Pinnat tippu todnäk huonosta seuruusta, jätättämisestä sekä minun varmisteluista.
- Luoksetulo (8) - Ei täs minust ollu mitään muuta vikaa ko haukahdukset, tosin tää tuomari ei selkeesti tykänny haukuista yhtään.
- Liikkeestä seiso (6) - Kaksoiskäsky, selvät avut ja tais olla huono seuruu.
- Hyppy (5) - Esteelle seuruutus oli kokeen paras pätkä, tyypillistä. Vaan joo, haukahti ja teki aikas laajan kaaren hypättyään, tuli kuitenkin takas esteelle ja natsikäskyllä stoppas, muttei sit pysyny paikoillaan, ko lährin luo.
- Kokonaisvaikutus (6) - Kuulemma koira osaa kyll, mutta haukkuu. Jäi semmoinen kuva, että hän tais hoksata, että pystyttäs parempaankin, mutt näin tänään.
- TULOS: 91/200 pist, ALO0, sija 12/13
Seuruun oon - näin jälkiviisaasti aateltuna - ihan ite päästäny tuohon jamaan ja Romihan käyttää häikäilemättömästi hyväkseen kaikki löysät, mitä sille antaa. Alkuun reeneissä huomas, ett kontakti katos, sit alettiin tekeen motskureenii, missä paikka kärsi. Nyt sitten on ottanu omat vapaudet seurata sillon ko tahtoo siellä missä tahtoo (tosin yks kisaaja puhu jotain, ett oli kehässä nähny namejakin maassa jossain niistä kohdista, missä Romikin hairahtu)... Tässä palataan siis lyhyisiin ja oikein tehtyihin pätkiin, joista superpalkka.
Paikkamakuulle tarvii nyt kans tehdä jotain... Oikeesti. Takapalkkaahan minulle ehdotettiin jo aiemmin, mutta - itselleni tyypillisesti - sivuutin idean, kun se ei heti maagisesti alkanut toimia. Koitetaampas sitä siis kunnolla ja haetaan nimenomaan niitä onnistumisia.
Voin siis unohtaa osallistumisen toukokuun Sennenmestiksiin kahdella koiralla. Tää kausi oli nyt tässä, hallikokeisiin (paitsi EHKÄ Koirakoutsin hallille) en Romia vie ja keväällä jos ykkönen tulee, niin ei jää aikaa hioo AVOo kisavalmiiks toukokuuhun mennessä.
Birke kisatkoon sitten kun nyt ensin saa juoksunsa alotettua ja lopetettua, Romi siirtyy nyt toisenmoisiin reenittelyihin ja kasvatteleen taas vähä sitä oikeeta motivaatioo tähän touhuun.
maanantai 8. lokakuuta 2012
Ramppikuumetta(ko?)
Huhheijaa... Ei niinkos jännitä, mutta sitte kuitenkin vähä toisella tapaa jännittää!
Siis se mein lauantain koe...
Jotenkin on siis pakko yrittää jäsentää ja purkaa omia ajatuksia - jospa ne sitten ois suorittaessa ihan selkeet ja rennot ja vailla tulospaineita. Krhm, toivossa on hyvä elää.
Ongelmani on nyt se, etten oo varma tuleeko Romi pysyyn paikkamakuussa ja oon nyt myös saanut sen päähäni, että paikkamakuun onnistuminen tai epäonnistuminen on se thö thing, joka määrittelee hyyyyyvin pitkälti loppukokeen kulun. Jos onnaa, oon seittemännessä taivaassa, mutta jollei, niin ... noh, siin se sitte melkei menikii se mahdollisuus ykköseen (ja tää näkyy ihan varmana omissa - ja sitä kautta koiran - viboissa).
Lisäks reenikamuille ja tutuille on nyt tullu niin paljon hienoja tuloksia, että mie hölömö otan jo niistäkin paineita! Aaaaapuva.
Siis selvähän se, että pannuun ottaa, jos tää menee mönkään - en nimittäin jaksa uskoa, että tän vuoden puolelle enää tulee uutta mahkua vikaan ykköseen...
Mutta katsastellaampas vähä liikkeitä:
Tää ei nyt varmaan oo fiksua spekuloida näin? Pitikö tän nyt auttaa minuu tässä työstämisessä?
Paras asia, jonka voisin tehdä, on mennä rentona ja hyväntuulisena oman koirani kanssa pitään kivaa. Kyllä, tähän pyrin, mutta kokoaika yritän saada tästä ajatusnarusta kiinni, jotta pystyisin tän toteuttaan...
Jatkan harjotuksia ja narunsieppausstrategioiden kehittämistä (ja toteuttamista)!
Siis se mein lauantain koe...
Jotenkin on siis pakko yrittää jäsentää ja purkaa omia ajatuksia - jospa ne sitten ois suorittaessa ihan selkeet ja rennot ja vailla tulospaineita. Krhm, toivossa on hyvä elää.
Ongelmani on nyt se, etten oo varma tuleeko Romi pysyyn paikkamakuussa ja oon nyt myös saanut sen päähäni, että paikkamakuun onnistuminen tai epäonnistuminen on se thö thing, joka määrittelee hyyyyyvin pitkälti loppukokeen kulun. Jos onnaa, oon seittemännessä taivaassa, mutta jollei, niin ... noh, siin se sitte melkei menikii se mahdollisuus ykköseen (ja tää näkyy ihan varmana omissa - ja sitä kautta koiran - viboissa).
Lisäks reenikamuille ja tutuille on nyt tullu niin paljon hienoja tuloksia, että mie hölömö otan jo niistäkin paineita! Aaaaapuva.
Siis selvähän se, että pannuun ottaa, jos tää menee mönkään - en nimittäin jaksa uskoa, että tän vuoden puolelle enää tulee uutta mahkua vikaan ykköseen...
Mutta katsastellaampas vähä liikkeitä:
- Luoksepäästävyys - tätä on nyt reenitty. Edistystä on mielestäni tapahtunut, haukahdukset jääneet poijes.
- Paikkamakuu - Reenitty on sekä yksin, että yhden kaverin kanssa. Oon päässyt korjaamaan, mutta jo se, että korjattavaa on ollut, on ajatuksena (ilmiselvä mutta) ikävä. Toisaalta, viimeisin suoritus oli hetkellistä piippaamista vaille "täydellinen", joten periaatteessa pitäs olla luottoa tähän jo vähän...
- Hihnaseuruu - menny vaihtelevasti... Kainalopalkalla kivasti, koemaisena väliin hyvin, väliin huonosti. Vireliike, joten menee just niin ko menee ja liikaa ei passaa hinkata.
- Seuruu vapaana - Ks. edellinen... Joka kokeessa (noh, paitti siinä yhessä fiaskossa) menny paremmin ko hihnassa, joten kaippas tää menee.
- Liikkeestä maahan - Ollu hidas, mutta menee se ilman sen suurempia käskytyksiä. Ollaan reenitty maahanmenoa yleisesti Romille inhottavilla alustoilla, jotta vahvistuis.
- Liikkeestä seiso - Valuu... Ois kiva, jos valuis vaan sen max 3 askelta. Pääasia, että jää seisomaan.
- Luoksari - Haukahtelee, mutta parin toiston jälkeen yleensä malttaa olla hiljaa. Muuten suorittaa hienosti.
- Hyppy - Innokas, ei kuitenkaan ole päässy varasteleen. Tuppaa liikahteleen seisonnasta, mutta aika vähän. PA:n ennakointiakin saa kokeessa varoa... Pitä myös miettiä, kuinka kovan käskyn seisomiseen viittin kokeessa antaa. Kovin hellästi ei ainakaan riitä, jos pyytää, muttei ny ehkä ihan sitä natsikäskyäkään kait tarvia.
Tää ei nyt varmaan oo fiksua spekuloida näin? Pitikö tän nyt auttaa minuu tässä työstämisessä?
Paras asia, jonka voisin tehdä, on mennä rentona ja hyväntuulisena oman koirani kanssa pitään kivaa. Kyllä, tähän pyrin, mutta kokoaika yritän saada tästä ajatusnarusta kiinni, jotta pystyisin tän toteuttaan...
Jatkan harjotuksia ja narunsieppausstrategioiden kehittämistä (ja toteuttamista)!
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Hierontapäivä
Tänään olikin sitten omien koiruuksien vuoro päästä hierontakäsittelyyn.
Kyllähän siinä reilu pari tuntia vierähti, mutta nyt on plikat taas asteen vetreämpiä!
Birkkiksen ranka on nyt hoitojen ja säännöllisten venyttelyjen myötä selkeästi paremmassa kunnossa. Oon erittäin tyytyväinen siihen, että oon ehtinyt tekemään jopa 2 hierontaa ennen juoksun alkua - nähtäväksi jää, ehtiikö vielä ensviikolla.
Molempia ei ainakaan sunnuntaina ennen työvuoroa ehri...
Romppiksella on puolieroja ja lanneranka kiristää. Täytynee siis nyt tuon ensviikon kokeen jälkeen alkaa miettiä sillekkin se fyssari, kun kokeisiin Romppiainen ei sitten enää tän vuoden puolella tule menemään. Saa jäädä rauhassa ihan vaan rennosti reenaileen ja ootteleen lämpimämpiä kisakelejä.
Molempien plikkojen kanssa ollaan nyt siis venytelty ja tehty namijumppaa. Yks juttu vois olla pop, nimittäin jonkimoinen ravinnelisäkuuri - Romille erityisesti.
Kyllähän siinä reilu pari tuntia vierähti, mutta nyt on plikat taas asteen vetreämpiä!
Birkkiksen ranka on nyt hoitojen ja säännöllisten venyttelyjen myötä selkeästi paremmassa kunnossa. Oon erittäin tyytyväinen siihen, että oon ehtinyt tekemään jopa 2 hierontaa ennen juoksun alkua - nähtäväksi jää, ehtiikö vielä ensviikolla.
Molempia ei ainakaan sunnuntaina ennen työvuoroa ehri...
Romppiksella on puolieroja ja lanneranka kiristää. Täytynee siis nyt tuon ensviikon kokeen jälkeen alkaa miettiä sillekkin se fyssari, kun kokeisiin Romppiainen ei sitten enää tän vuoden puolella tule menemään. Saa jäädä rauhassa ihan vaan rennosti reenaileen ja ootteleen lämpimämpiä kisakelejä.
Molempien plikkojen kanssa ollaan nyt siis venytelty ja tehty namijumppaa. Yks juttu vois olla pop, nimittäin jonkimoinen ravinnelisäkuuri - Romille erityisesti.
Jäljestä!
Hei, me jäljestetään!
Eihän tässä nyt enää mitään suuria reeniponnistuksia pitänyt tällä kaudella jäljen osalta olla luvassa, mutta aikas vahvasti näyttää se kelkka kääntyneen...
Huomasin, että päästään reeneihin nyt torstaina JA alkavalla viikolla (itseasiassa ensviikolla kahdestikin) ja sekös sitten innosti taas maastojuttujakin miettimään.
Niinhän siinä sitten kävi, että saatiin ihan loistoneuvoja, jonka avulla mennään eteenpäin ihan uudella innolla! Ohjeet on olleet paljolti samaa kuin mitä aiemminkin on sanottu, mutta vähän yksityiskohtasempia vielä ja just meille rautalangasta väännettyjä. Ja - miksen ole yllättynyt - suurin osa niistä koski ohjaajaa...
Tässä Mirkun kuvaama video viime torstailta:
Strategiset infot:
Jälkimerkit heivataan hus-kukkuun, kun Birke ei niiden takia käytä nenuaan, vaan menee silmien varassa...
Lisäksi tuo alusta ei ole meille paras - mettään käy tiemme aina ko mahdollista!
On se vaan jännä (ihan oikeesti!), miten nyt vasta alkaa päästä lajiin sisälle... Ja silti on viel niiiiiiiiin paljon opittavaa!
Tästä siis eteenpäin - kyll me vielä (ihan oikeesti!) kisataan!
Eihän tässä nyt enää mitään suuria reeniponnistuksia pitänyt tällä kaudella jäljen osalta olla luvassa, mutta aikas vahvasti näyttää se kelkka kääntyneen...
Huomasin, että päästään reeneihin nyt torstaina JA alkavalla viikolla (itseasiassa ensviikolla kahdestikin) ja sekös sitten innosti taas maastojuttujakin miettimään.
Niinhän siinä sitten kävi, että saatiin ihan loistoneuvoja, jonka avulla mennään eteenpäin ihan uudella innolla! Ohjeet on olleet paljolti samaa kuin mitä aiemminkin on sanottu, mutta vähän yksityiskohtasempia vielä ja just meille rautalangasta väännettyjä. Ja - miksen ole yllättynyt - suurin osa niistä koski ohjaajaa...
Tässä Mirkun kuvaama video viime torstailta:
- 250m (400as), 6 keppiä (10, 20, 40, 60, 60, 60), yksi suora kulma vasemmalle, kaarteita. Sadetta tekohetkellä, vanhetuessa ja ajettaessa. Sänkipelto.Ruokaa vain startissa ja ekoilla 4 metrillä.
Jälkimerkit heivataan hus-kukkuun, kun Birke ei niiden takia käytä nenuaan, vaan menee silmien varassa...
Lisäksi tuo alusta ei ole meille paras - mettään käy tiemme aina ko mahdollista!
On se vaan jännä (ihan oikeesti!), miten nyt vasta alkaa päästä lajiin sisälle... Ja silti on viel niiiiiiiiin paljon opittavaa!
Tästä siis eteenpäin - kyll me vielä (ihan oikeesti!) kisataan!
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Reenipohdintoja
Eilen käytiin kentällä ottamassa todet.
Birkkikselle ottelin eka ja reenistä tuli keskivertoa pidempi, mutta plikka jaksoi oikein mukavasti.
Alkuun paikkamakuu ihmishäiriöllä, aikaa 6min, koska yleensä tylsistyy 5min kohdalla. Nyt en ollut moista lainkaan havaittavissa, vaan pysyi oikein hienosti.
Jäävistä istuminen oli selkeästi vaikein ja vaati vartaloavun (tarjosi toistuvasti maahanmenoa - tiedetäämpäs jatkossa mitä otetaan ja mitä ei), muut meni jees.
Noudon palautusasento oli jo parempi, mutta vaatii minulta vielä apuja - we're getting there!
Seuraus oli perus-Birkeä, hienoa. Tosin otti nauravista ihmisistä häiriötä ja innostuksissaan hieman keuli ja paikoitellen jopa painoi hetken, ohho!
Luoksari suora, mutta saisi olla vielä vähän tiiviimpi.
Hyppy onnistuu puhtaasti (ja hiljaa keskittyen) kuudella laudalla yhdeksästä, seitsemällä varvas vähän osui. Pikkuhiljaa... enskaudelle vois olla joku hyppytekniikkakurssi aika jees. Kopauksen jälkeen meinasi kiertää ja kun siitä ei tullu palkkaa, koitti velmuilla, mutta korjattiin 6 laudalla.
A-este menee melkein täysjyrkkänä, ei koitellut kierrellä kuten viimeksi ja tekniikka oli hyvä. Intoakin piisasi enempi ko tarpeeksi, sillä meinas varastaakin - eikä ollut kommonaan korjauksesta.
Eteenmenoja tarvii alkaa otella apparin kanssa, sillä etenee kyllä hienosti, mutta aina kohti keskilinjaa huolimatta siitä missä palkka on. Täytyy siis vahvistella nimenomaan suoraan etenemistä - huolimatta siitä, mistä lähetetään.
Birkelle asetin työnalle täksi kuuksi:
- Pituutta lisää ja itsenäistä ratkontaa!
Romin kanssa reenittiin myös!
Aloteltiin luoksepäästävyydellä - nousi ja pörähti minulle kun komensin, mutta kertaakaan ei haukkunut tuomarille. Hyvä!
Sitten paikkamakuu yhdessä Kiti-käppänän kanssa. Katseli ja nosti ja laski päätä (kuten tavallista), mutta pysyi koko ajan eikä vilkuillut kaveria! Ainoona oikeena miinuksena oli pieni piippaus siinä keskivaiheilla, onneksi lopetti kuitenkin.
Noudossa yhä vaan käsiapu sivulletuloon, pitänee alkaa pikkuhiljaa miettiä, miten siitä pääsee, ettei jumiuduta siihen...
Jäävät ihan jees, paremminkin on tehnyt, mutta pääasia, että teki.
Luoksarissa jouduin puuttumaan haukkumiseen - jota koitti kerran jo istumaanjätössäkin - mutta teknisesti teki hyvin, kuten aina.
Seuruu (ilman kainalopalkkaa) oli ihan jees. Paikoitellen hyvää, paikoitellen huonoa - keskimäärin siis ihan ok.
Hyppy meni kivasti, stoppas ilman natsikäskyä.
Kaukot ei sit mennykkää täl kertaa... jostain syystä istumaannousu oli ihan hirmuvaikea! Pitänee palkkailla jokaisen onnistuneen jälkeen, jottei jää epäselväksi, mikä on oikein ja mikä väärin. (Jeap, ihan yksinkertaista tässä sanoa - tietenkin koira on hämääntynyt!)
Romille tässä kuussa:
Huomenna onkin sitten jälkireenit, joten niihin hommiin palaan tarkemmin sit huomenissa!
Odotan suuuuuuurella innolla...
Birkkikselle ottelin eka ja reenistä tuli keskivertoa pidempi, mutta plikka jaksoi oikein mukavasti.
Alkuun paikkamakuu ihmishäiriöllä, aikaa 6min, koska yleensä tylsistyy 5min kohdalla. Nyt en ollut moista lainkaan havaittavissa, vaan pysyi oikein hienosti.
Jäävistä istuminen oli selkeästi vaikein ja vaati vartaloavun (tarjosi toistuvasti maahanmenoa - tiedetäämpäs jatkossa mitä otetaan ja mitä ei), muut meni jees.
Noudon palautusasento oli jo parempi, mutta vaatii minulta vielä apuja - we're getting there!
Seuraus oli perus-Birkeä, hienoa. Tosin otti nauravista ihmisistä häiriötä ja innostuksissaan hieman keuli ja paikoitellen jopa painoi hetken, ohho!
Luoksari suora, mutta saisi olla vielä vähän tiiviimpi.
Hyppy onnistuu puhtaasti (ja hiljaa keskittyen) kuudella laudalla yhdeksästä, seitsemällä varvas vähän osui. Pikkuhiljaa... enskaudelle vois olla joku hyppytekniikkakurssi aika jees. Kopauksen jälkeen meinasi kiertää ja kun siitä ei tullu palkkaa, koitti velmuilla, mutta korjattiin 6 laudalla.
A-este menee melkein täysjyrkkänä, ei koitellut kierrellä kuten viimeksi ja tekniikka oli hyvä. Intoakin piisasi enempi ko tarpeeksi, sillä meinas varastaakin - eikä ollut kommonaan korjauksesta.
Eteenmenoja tarvii alkaa otella apparin kanssa, sillä etenee kyllä hienosti, mutta aina kohti keskilinjaa huolimatta siitä missä palkka on. Täytyy siis vahvistella nimenomaan suoraan etenemistä - huolimatta siitä, mistä lähetetään.
Birkelle asetin työnalle täksi kuuksi:
- noudon ja luoksarin tiiviyden (namireenillä erikseen)
- paikkamakuun häiriössä ja pitemmän aikaa
- jäävät ilman apuja
- hyppyyn korkeutta lisää vielä ennen liukkaita
- A:lle vauhtia tekniikan kärsimättä
- Pituutta lisää ja itsenäistä ratkontaa!
Romin kanssa reenittiin myös!
Aloteltiin luoksepäästävyydellä - nousi ja pörähti minulle kun komensin, mutta kertaakaan ei haukkunut tuomarille. Hyvä!
Sitten paikkamakuu yhdessä Kiti-käppänän kanssa. Katseli ja nosti ja laski päätä (kuten tavallista), mutta pysyi koko ajan eikä vilkuillut kaveria! Ainoona oikeena miinuksena oli pieni piippaus siinä keskivaiheilla, onneksi lopetti kuitenkin.
Noudossa yhä vaan käsiapu sivulletuloon, pitänee alkaa pikkuhiljaa miettiä, miten siitä pääsee, ettei jumiuduta siihen...
Jäävät ihan jees, paremminkin on tehnyt, mutta pääasia, että teki.
Luoksarissa jouduin puuttumaan haukkumiseen - jota koitti kerran jo istumaanjätössäkin - mutta teknisesti teki hyvin, kuten aina.
Seuruu (ilman kainalopalkkaa) oli ihan jees. Paikoitellen hyvää, paikoitellen huonoa - keskimäärin siis ihan ok.
Hyppy meni kivasti, stoppas ilman natsikäskyä.
Kaukot ei sit mennykkää täl kertaa... jostain syystä istumaannousu oli ihan hirmuvaikea! Pitänee palkkailla jokaisen onnistuneen jälkeen, jottei jää epäselväksi, mikä on oikein ja mikä väärin. (Jeap, ihan yksinkertaista tässä sanoa - tietenkin koira on hämääntynyt!)
Romille tässä kuussa:
- TK1 (I hope)
- Paikkamakuuta häiriössä
- Seuruun paikka kuntoon
- Motivaatioreeniä
Huomenna onkin sitten jälkireenit, joten niihin hommiin palaan tarkemmin sit huomenissa!
Odotan suuuuuuurella innolla...
maanantai 1. lokakuuta 2012
Birken varikkoviikko(-otko?)
Jos Birkeltä kysytään, niin mennyt viikko oli varmaan ihan takapuolesta. Hirmu tylsä nyt vähintäänkin.
Tiistaina fyssari, torstain jälkireenit vielä passattiin (kalsea ja märkä keli ei ollut se, mitä halusin itelleni lenssusta toipuvana saati käsittelystä palautuvalle kipparahännälle just siihen väliin tarjota), venyttelyjä, lepoa ja sunnuntaille vielä hieronta ja lisää tyyyyyyylsäääää lepoa...
Mutta oon tyytyväinen. Venyttelyjä jatketaan ja seuraava hieronta on tänä sunnuntaina, jollei Birkkis sitten kerkiä alottaan juoksujaan tässä viikolla.
Lapojen edestä kiristi ja oikea kylki ja takanen oli selvästi kireämmät kuin vasen puoli.
Mutta huomenna mennään molempien plikkojen kanssa kentälle ja jos onni on myötä, saadaan muutama reenikuvakin taas pitkästä aikaa!
Tiistaina fyssari, torstain jälkireenit vielä passattiin (kalsea ja märkä keli ei ollut se, mitä halusin itelleni lenssusta toipuvana saati käsittelystä palautuvalle kipparahännälle just siihen väliin tarjota), venyttelyjä, lepoa ja sunnuntaille vielä hieronta ja lisää tyyyyyyylsäääää lepoa...
Mutta oon tyytyväinen. Venyttelyjä jatketaan ja seuraava hieronta on tänä sunnuntaina, jollei Birkkis sitten kerkiä alottaan juoksujaan tässä viikolla.
Lapojen edestä kiristi ja oikea kylki ja takanen oli selvästi kireämmät kuin vasen puoli.
Mutta huomenna mennään molempien plikkojen kanssa kentälle ja jos onni on myötä, saadaan muutama reenikuvakin taas pitkästä aikaa!
TOKOpaluu kuukauden päähän menneisyyteen...
Tänään Susanna linkitti minulle Romin SennenMestissuorituksesta kuvaamansa videon!'
Kisaselostus pisteineen ja kuvineenhan löytyy tästä napsauttamalla...
Iso kiitos kuvaajalle!
Vaikkei videolla aina näkyiskään sitä ihan parasta osaamista, niin niitä on aina mielenkiintoinen katsella ja opiskella niistä uutta. Kaikkei silmiinpistävimpiä omia virheitäni tässä näkyi toistuvat käsi- ja vartaloavut (erit. sivulletuloissa) sekä aivan eri äänenpainolla annettu vika seuruukäsky (Hmmmm, voiskohan se mitenkään johtua ilosemmasta käskytysäänestä, että koirakin tekee paljon ilosemmin???)...
Mutta tän enempiä selostelematta, tässä video:
Kisaselostus pisteineen ja kuvineenhan löytyy tästä napsauttamalla...
Iso kiitos kuvaajalle!
Vaikkei videolla aina näkyiskään sitä ihan parasta osaamista, niin niitä on aina mielenkiintoinen katsella ja opiskella niistä uutta. Kaikkei silmiinpistävimpiä omia virheitäni tässä näkyi toistuvat käsi- ja vartaloavut (erit. sivulletuloissa) sekä aivan eri äänenpainolla annettu vika seuruukäsky (Hmmmm, voiskohan se mitenkään johtua ilosemmasta käskytysäänestä, että koirakin tekee paljon ilosemmin???)...
Mutta tän enempiä selostelematta, tässä video:
Kalenterikuvat 2012
 |
| Nti Lokakuu eli ROMI |
Romin kaupunkitottisteluja vm. -10.
Nokian Citymarketin parkkiksella...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)