Birke is back!

Tänään käytiin sitten kentällä asti molempien plikkojen voimin!

Romille halusin tällä kertaa ottaa ihan vaan saalisleikkiä apparin kanssa...
Maritta siis heilui jättipatukan kanssa ja Romppista nyt ei  hirmuisasti tarttenu siihen kiinni usuttaa - siihen vaa ko sika limppuun!
Alkuperäinen ajatus oli ottaa Romille tauko tavoitteellisesta reenimisestä (jota on kuitenkin lisää luvassa heti ylihuomenna BH-reeneissä), jottei pääse kyllästymään. Niin, olen mie kolmestikin tappanut Romin motivaation liialla jankkaamisella, muttei moisia merkkejä ole kyll nyt koko talvena ilmassa ollut.
Siitä sitten tein päätelmän, että tää tämmöinen reeni taiskin olla enemmän ohjaajan tauko ja halu keskittyä tänään kahtomaan, miten tuo saksalainen kulkee...
Oli syy mikä tahansa, niin Romilla oli huisin kivaa! Tarttui patukkaan hyvin ja kantoi sitä pitkään. Vaikka irrrotus tehtiin rauhan kautta, pääsi sieltä silti aina heti se haukahdus. Tapporavistelujakin nähtiin. Lopuksi kantoi patukan pitkälle - koko jäähdyttelylenkin, kuten loppupalkan yleensäkin.
Marittalle kiitos leikkiseurasta!

Sitten Birken vuoro.
Ajatuksenani oli otella pitkää seuruuta (sitä plikka rakastaa), henkilöryhmää, tokon ALO-jääviä, luoksetulo ja kaikkee, mitä sattui keksimään, jotta plikka sais toteuttaa itteensä ja purkaa tarmoaan.
Luoksetulo tehtiin kerran, se oli täydellinen - suora, tiivis ja nopea.
Luoksepäästävyys oli ainoa, mitä jouduttiin korjaamaan useampi kerta - kun ei millään ois malttanu pysyy sivulla, kun kierroksia riitti... Hiljaa oli kuitenkin ja vaan rauhassa nousi seisomaan ja lähestyi tuomaria. Noh, pari haukahdusta tuli, kun moitin. Loppuun saatiin onnistuminen.
Jäävistä istuminen jouduttiin korjaileen muutaman kerran (tarjosi seisomista), mutta sitä on otettukin vähiten. Seiso ja maahan oli hienot, vaikka ennakoikin vapautuksia hieman.
Sitten se seuruu...
Vauhteja, henkilryhmää (erittäin tiiviisti ja tiukastikin), spiraalia, käännöksiä - VAU!!! Vähän keuli, piippasi ja alussa painoi, mutta tottakai kierroksia oli. Korjasi kuitenkin ja siis, huh huh, en voi kun vaan puhtaasti ihmetellä, miten oon osannut opettaa tuolle koiralle noin hienon seuruun!
Oon onnesta soikea ja pakahdun ylpeyteeni.

Että tämmöistä hehkuttamista tänään!
Plikat on ihan tattis ja makoilevat raukeina. KIITOS NAM.