Syynä reissuun oli paitsi huomenna veteraani-ikään siirtyvän ikäneidon perustarkki, myös etusen epäsäännöllisen ja osittain rasitussidonnaisen ontuman syyn selvitys.
Viime vuonna Romi oli pari-kolme kertaa ontunut hetken etustaan. Tämä meni ohi yhtä nopeasti kuin tulikin, joten en kiidättänyt plikkaa piipaa-autolla lekuriin.
Loppuvuodesta ja tammikuun alusta huomasin, että ontuma alkoi olla osittain sidonnainen rasitukseen. Ravilenkkejä tehtiin pitkiäkin ja kovalla alustalla, kentällä käytiin vähä reenimässä ja leikkimässä ja näistä ei mitään, mutta esim mettäjuoksentelun (johon sisältyy aina lämppä ja jäähkälenkit) jälkeisenä päivänä saattoi hetken ontua ja olla taas kohta normaali. Ontuma kesti aina vaan hetken (max 1 päivä, kipulääkkeen kanssa tai ilman, ei merkitystä), eikä ollut esim lepo-ontumaa. Varasin ajan ortopedillemme ja luottolääkärillemme Eläinystäväsi Lääkärin Juha Kalliolle heti kun ontuma säännöllistyi.
Niin, polvet tarkistettiin ongelmattomiksi, mutta lonkan koukistajissa, selässä ja erityisesti oikeassa hauiksessa on niitä lihasjumeja... Näitä aletaan nyt huoltaa vähän aktiivisemmin. Oikeaa rannetta kierrettäessä teki kipeää ja eipä se vasemman jalan 2-vuosikkaana murtunut varvaskaan ihan kivuton ollut (itsekin olin tämän kotona todennut ja oma veikkaus olikin, että sinne olisi kehittynyt nivelrikko), mutta hienosti Romi vaan aina antaa hoitaa ja kopeloida. Pakko olla hurjan ylpeä!
Rtg otettiin varpaasta ilman rauhoitusta ja tällä kertaa myös ilman minua (silloin '09 kun varvas murtui, olin itse lyijyliiveissä Romia pitelemässä) vaivattomasti ja kaikessa rauhassa...
 |
| Romin vasemman etusen varpaat. Mikä ei kuulu joukkoon...? |
Kyllä siinä taidettiin kaikki katsoa hetken aikaa kuvaa vähän pitempäänkin, kun tilanteen näki.
Romi on elellyt ja oleillut täysin tyytyväisenä oloonsa murtuneen varpaan kanssa ties kuinka kauan! Tässä vaiheessa olisin kyll toivonut, että neiti olisi suvainnut ilmoitella kivustaan hiukan selvemmin, niin oltaisiin menty lääkäriinkin hiukkasen aiemmin...
Varvas on siis murtunut (mahdoton sanoa koska) uudestaan. Ei ole luutunut virheasentoon, mutta sidekudosta siihen on jo ehtinyt muodostua.
Ontuman epäsäännöllisyys selittynee sillä, että kivun laukaisee vain tietty liikerata, jossa varvas pääsee vääntymään, eikä automaattisesti kaikki rasitus (kuten varmasti painoa kantavan varpaan kanssa olisi käynyt).
Mitenkäs tästä sitten jatketaan?
Tämä varvas ei tästä parane, joten se poistetaan kokonaan häiritsemästä reilun parin viikon päästä. Tämähän nyt sitten tietää sairaslomailua myös tälle talvelle (sitä normaalia talvikautta ootellessa, huoh), mutta reilussa kuukaudessa pitäisi homman olla hoidettu.
Nyt otellaan rauhallisesti, annetaan tarvittaessa kipulääkettä ja auotaan noita lihasjumeja pikkuhiljaa... Romi itsehän ei vieläkään noteeraa olevansa mistään kipeä, vaan painattaisi menemään hepuleissaan pitkin lumikasoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kah, kiva kun poikkesit.
Jätäs tassunjälkesi!