Tj15!

KUKKUU!
Täällä ollaan, vaikkei mitää ole blogattukaan...

Emännällä on vaan ollut niin kiirus ja kaikenmoista on arkeen pitänyt yrittää mahduttaa, ettei tänne kirjottelu ole sitten ollut korkeimpana prioriteeteissä - puhumattakaan siitä, ettei ole oikeen ehtinyt taikka jaksanukkaan...
Mutta nyt jotain!

Tällä hetkellä Birken puremahaava on jo aikas hyvässä kuosissa. Ihan täysin umpinainen ei ole, muttei siitä paljon puutu (aina kakatessa kuitenkin venyy hiukan, mikä hidastaa umpeutumista), mutta niin kauan, kun ei ole täysin sulki, suihkutellaan 2-3 kertaa päivittäin. Birkeä itseään haava ei häiritse tai kiinnosta, eikä Romiakaan, joten "hoitotoimenpiteiden" kyttäämisessä saa jo ottaa rennommin.

Fyssariajan jouduin erinäisistä syistä perumaan, mutta siihen palataan hiukan myöhemmin uudestaan...
Birken hierontaa vajaa viikko sitten loppunut AB-kuuri vielä siirtää, mutta Romin hieroin nyt taas parin viikon tauon jälkeen eilen.
Etupää ja vasen kylki ja takanen kiristi eniten. Ei mitään uutta tai yllättävää.
BOTtien käyttö on päässyt unohtumaan (murrrrrr) mutta tästä lähtee taas ja piakkoin jos pääsisi ja ehtisi taas säännöllisemmin mettään juoksemaan ja kuukauden (tai parin) päästä jos jo uimaankin, niin eiköhän tämä tästä ala vetreytyä!

Mutta mikäs hiiskatti emännän on sitten pitänyt niin kiiruisena?
Tässä pari vinkkiä:

Vinkki 1.

Vinkki 2.

Jovain!
Viime kevään projekti oli oma Kotikolo ja tän kevään oma reeniauto...
Joten saanen esitellä: NUBITTI!
Nyt ei tarvitse murehtia siitä, millä pääsee reeneihin, leireille tai mihkään muuallekkaan - nyt on oma pirssi!

Mistäs sitten tuo otsikko tulee?
Noh, laskin, että 15 päivän kuluttua ois tarkotus päättää Birken saikku pikkuhiljaa siinä alkavan viikon aikana... Kahtotaan nyt, miten uskalletaan kulkea ja reenit alotellaan ERITTÄIN varovasti, mutta hyvältä on nyt näyttänyt.
Siihen asti yritetään taas keskittyä jumppailuihin ja muihin huoltoihin.
Ensviikolla jos saisi Birkenkin jo hierottua, jos haava on umpeutunut jo kunnolla (en halua ottaa mitään riskejä tulehtumisen suhteen, kun kaikki on nyt mennyt hyvin).

Meillä menee siis kiiruisesti, mutta oikein mukavasti!
Kevät on kohta jo oikeesti tullut, vaikka takatalvikin kerkis häiriköimään...

Lopuksi ottaisin vielä osaa ystävän ihanan karvakorvan poismenosta.
Jospa Zita oli siellä "pilven päällä" ottamassa vastaan...
Voimia.