sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Källejä...

Viime torstain jälki...
(sponsored by Löytis)

Niin, me ollaan nyt Romin kanssa hyödynnetty läheisen koulun pihan nurtsia ja käyty tekemässä vähän haastavampaa jälkeä.
Aattelin kyll, ett jospa oisin tehny vähä helpomman ko viimeks, mutta aika källikasa siitä taas tuli.

Kolme asfalttitien ylitystä, lyhyt kuiva nurtsipohja, tiukkojakin kulmia ja alustassa varmasti kaikenmoista harhaa.
Olin jo valmistautunut siihen, että tallaan tän jälkeen palautteluksi jonkin helpon... Muttei sit tarttenu.
Mutt kyll seuraavaks jo helpotusta!

Koska oltiin Miren matkassa, saatiin videoo!
(Kiitos Mirkku taas)
 
 
Katkoksia tulee ja selvästi kulmat ym. haastavampi kohta tekee epävarmaksi, mutta pakko ihailla sitä, että jaksaa kuitenkin itse jatkaa ratkomista!
Ja kyllähän se omaa mieltä lämmitti sekin, kun sai kuulla, että oma ohjaaminen on mennyt hurjasti eteenpäin.
 
Tästä eteenpäin!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

"Tottelevaisuutta" Teivossa

NPKH soi meille Romin kanssa kunnian päästä edustamaan ja kisaamaan TOKOn SM-karkeloihin, jotka tänä vuonna järkkäiltiin Teivon raviradalla.

Törkeen hienot edustusvermeet!
Kiitos Koirapuoti Kasmir & Mainosommel


Päätettiin, että parhaamme tehdään ja hyvänä päivänä se riittäs ykköstulokseen, mutta kokoajan tiesin, että yhtä hyvin voi kohdalle osua myös se semmoinen päivä, että Romi kasvattaa pirunsarvet ja toteaa "Mee sie kuule iha keskenäs noit temppujas..."
Noh, arvatkaapa, kumpi päivä osui kohdalle?

Alokasluokka kisattiin kolmessa kehässä siten, että aloitettiin kehästä 1, käytiin 2 & 3 ja lopuksi vielä takaisin kehään 1 paikkamakuuseen.
Tuomarit kehissä olivat Ilkka Stén, Juha Kurtti & Harri Laisi.
Koska Mirkku sattui ihanan passelisti paikalle henkiseksi tueksi ja kuvaamaan, niin annampa liikkuvan kuvan puhua puolestaan (ja selittelen siinä vasta sitten)...

Luoksepäästävyys: 9

Oma moka... Ei olla reenattu luoksepäästävyyttä siten, että tuomari ihan juttelee koiralle. 
Hyvä käydä arvokisoissa toteamassa, että "Hitsi, eihän me olla tuota reenattu" ... 


Hyppy: 8
Maahanmeno: 8
Hihnaseuruu: 6

Hyppyyn oon oikeesti jopa tyytyväinen! 
Sain vietyä kehään hanskassa, vaikka hallinta heti sitten rakoilikin, kun tulin itse esteelle ja vastasin liikkurille. Romi ei kuitenkaan haukkunut hypätessä (!!!), kuten on reeneissäkin lähes aina tehnyt ja loppuliikekin oli muuten hyvä, paitsi en muistanut antaa Romille tilaa tulla sivulle siten, ettei tartte istua hypyn metallijalan päälle... 
Maahanmeno meni yleisvireeseen nähden periaatteessa hyvin, mutta eihän tuo haukkuminen kuulu asiaan ja ennakoi ja seuruu muutenkin blaah. Mutta teki kuitenkin, se luettakoon plussaksi. 
Hihnaseuruu ei todellakaan parasta Romia. Ottaa hyvin selvästi häiriötä viereisestä kehästä ja vaikka pari pätkää on melkein hyvää, niin eihän se nyt oikeen pelitä, vaikka miten katsois. 


Luoksetulo: 8
Vapaana seuruu: 0 
Seisominen: 8,5

Luoksari... Arrrrrrrgh! Se ois ollu hieno ilman tuota haukkumista! 
Romin bravuuri ja osaa kyllä, mutta kun se haukkuminen on päästy alottaan, niin se lopettaminen onkin sitte ... 
Vapaana seuruu, niin mikä? Tapahtuiko tuossa jotain seuraamistakin?!? 
Ensin tartti aika vahvat käskyt sivulletuloon ja hiljenemiseen ja sitten jumitti sitte siihen. Jajoo, eihän se seurannu... Tai no kulki se suurinpiirtein mun perässä ja osui välillä vahingossa edes melkein oikealle kohtaa, muttamutta. Onneks ei sentään miinuspisteitä saatu. 
Seisominen oli melkein taas kohtuullista settiä, jossei ois taas jumittanu alkuun. Stoppi oli Romiksi napakka. Melkein tyytyväinen tähän!


Paikkamakuu: 0

Voi huoh... Suuret pahoittelut kanssakisaajille! 
Ensin ei menty ekalla käskyllä maahan. Sitten melkein jo aattelin, että tää menis, kuten on mennyt reeneissäkin (myös kisamaisissa) jo pitemmän aikaa, eli max vinkumista ja ehkä pari haukahdusta, mutta ei niin ei. 
Suurinpiirtein minuutin jälkeen piippaa pari kertaa, n. 1min45sek kohdalla alkaa sitten haukkua. Ja kun huomaa, etten puutu, jatkaa jatkamistaan. Kun aikaa on jäljellä vähä reilut 15 sek, nousee istumaan. 2min kohdalla (tai ihan vähä ennen) nousee ylös ja etenee. Ois tullu vastaan asti, jos ois ehtiny. 
Nyt pitää pohtia, mitä tän kanssa vois tehdä... 
Valitettavasti tää on perus-Romia kokeessa, kun huomaa, etten puutu. Ja reeneissä ei edes tule moisia mölyjä enää tai jos koittaa, oon puuttunut. 
Toisaalta tekis mieli koittaa koularia viel ennen sääntömuutosta, mutta jossei tuota häiriköimistä saada kitkettyä, niin ei hyvältä näytä. 

Kokonaisvaikutusten keskiarvo oli 7 ja tuloksena oli sitten 101 pist ALO3 ja sija 56/58. 

Mietintämyssy on pistetty päähän. 
Analysoin ja konsultoin tässä viel lisää, niin ehkä hahmottuu, mitä tuon kanssa nyt sitten tekisisi. Ainakaan arvokisat ei selvästi ole Romin paikka. 
Onneks toko ei kuitenkaan oo ihan haudanvakava laji, eihän? 

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Jälkimisleirillä!

Kesäloma aloitettu kohtalaisen komeasti NPKH:n jälki-/hakuleirillä Virroilla!
Romppisen kanssa matkassa ja puitteet tarjosi Marttisen Lomasaari.

Paikalla saavuttiin yhtä matkaa Päivin ja Hilma-rotikan kanssa ja majoituttiin samaan huoneeseen.
Romi yllätti käytöksellään vielä 8 vuoden jälkeenkin ja tutkiskeli paikat _hallitun_ innostuneesti ja lähes haukkumatta...

Asianmukaiset leirinaloittajaiset perjantai-illalta...
Talviturkkikin tuli kastettua, mutta senverta oli kylmää, että Romia en raaskinu päästää.
Lauantai oli pitkä, mutta antoisa päivä.
Pellolle suunnattiin heti aamupalan jälkeen ja siellä viihdyttiin semmoset 8h.

Kouluttajanamme oli Tarja Riikonen, josta tykkäsin kovasti!
Hän kuunteli mitä aiemmin oli tehty ja miten ja - tämä lämmitti kovasti minun mieltäni - osasi kuunnella myös koirakon tavoitteet. Vaikka peltojälki on tarkka laji, hän sisäisti myös sen, että me ei 8-vuotiaan Romin kanssa kisadebyyttiä suunnitellessamme tähdätä siihen yli 90 pist suoritukseen, vaikka tavoitteellisesti reenataan ja parhaamme tehdäänkin.

Ilmoitin ongelmaksemme kulmat, joita ollaan nyt työstetty. Lisäksi osasin kertoa, että maastomuutokset ovat olleet jonkin verran haastavia.
Eka jälki tehtiin, kuten ollaan aiemminkin reenattu.

Namia paalulla sekä stopparit ennen ja vahvarit jälkeen kulman. Kulmat puoliksi namitettu.
Alustana 20-30 cm heinä. Lopussa esine.

Jälki 1.

  • Namia alkusuoralle enemmän, jotta kiinnittyy ja keskittyy jälkeen heti alusta.
  • Kulmat voi jättää tyhjiksi, stopparit ja vahvarit ok.
  • Ajata lyhyemmällä liinalla ainakin kulmissa - jos poikkeaa, ei pääse poikkeamaan pitkälle.


  • FH1 tällä kaudella ihan mahdollinen.
  • Kulmareenit tuottaneet tulosta!
  • Tehdään seuraava IPO3 -mallinen jälki, jotta nähdään, missä tulee virheitä...

Jälki 2.

  • Vieraan talloma, IPO3 -mallinen, 3 esinettä, vanheni reilun tunnin
  • Alkusuoralla namikasa - nostatti turhan paljon!
  • Vieras jälki ei ongelma, kiinnittyy hyvin.
  • Maastonmuutokset (traktorinurat, alustanmuutos) aiheuttaa turhaa tarkistelua, joka kuluttaa ihan suotta paljon energiaa... 
  • Yhäkin, aja lyhyellä liinalla, niin ei pääse poikkeen! 
  • Älä mene koiran perässä, jossei ole jäljellä! Lyhyellä liinalla pystyt kyllä lukemaan, missä menee. 
  • Maastonmuutoksia alettava reenaan! Vaikka polkea ylityksiä vähän voimakkaammin ja palkkaa niiden jälkeen.
  • Vieläkään ei tullut mitään syytä heittää tän kauden kisatavoitetta kaivoon!
Lauantain asemapaikalta.
Lauantaina sitten tietenkin saunottiin lisää ja rillattiin tällä kertaa ihan leirinotskilla!
Mutta sunnuntaina virkeenä taas aamupalalle ja siitä toisen pellon laitaan...

Namitusta alussa 5. ja 10. askeleella + stopparit ja vahvarit. Esineet traktoripolun ylityksn jälkeen ja lopussa.
Ylitys tampattu voimakkaasti. Takasuoran tallasin erehdyksessä turhan pitkälle ja tuoreempi jälki tallattiin harhaksi.
Tuuli myötä ekalla suoralla ja voimakkaasti vastaan vikalla. 

Jälki 3.

  • Lähtö viikonlopun paras!
  • Ylitys tampattu todella (=liiankin) voimakkaasti, ei ongelmaa. 
  • Kouluttaja kehui Romin orientoitumista omaan jälkeen, namitettu tahaton harha ei aiheuttanut isompaa hämmennystä. Omalla jäljellä pysyttiin ja harha lähinnä vaan nostatti kierroksia (ja vikalle suoralle tultiinkin sitten luukku auki ja ohjaajan kädet maitohapoilla)... 
  • Ilmaisut ok, suoristuneet hieman, mikä on vaan hyvä. 
  • Vastatuulessa vauhti kovenee entisestään ja nenä nousee, kun läähättää suu auki. 
  • Namitus alkuun hyvin satunnaisesti (esim, just 5. ja 10. askeleella) ja pitää muistaa ottaa alotuksia myös lyhyellä suoralla, jotta keskittyminen saadaan pysymään, eikä oleta suoran olevan aina pitempi. 
  • Ylityksiä ei tarvitse tampata noin vahvasti! Voi myös vaihdella, tällä jäljellä toinen ylitys ois hyvin voinut olla normisti askellettu. 
  • Vastatuulikohtiin ruokaa, jotta oppii pitämään nenän kahta tiukemmin maassa. 

Leiri antoi kyllä paljon!
Opin lisää liinankäyttöä, sain vahvistusta ja uskoa omiin tavoitteisiin ja Romin taitoihin, lisää työkaluja etenemiseen... 
Loistava tapa alottaa kesis. 

Eilen pidettiin paussi jälkimisestä ja nyt loppuviikko aletaan orientoitua tuonne tokon puolelle... 

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

VoiVOI...

Eilen käytiin Lempäälässä toisessa voittajaluokan tokokokeessa. Tuomarina ihana Juha Kurtti.
Saaliiksi saatiin vahva kakkonen (234 p tunnari nollille), mutta valitettavasti se ei tällä hetkellä kovasti lämmitä, sillä oon kovin pettyny hallintaan (= sen puutteeseen!) sekä yleisilmeeseen...
Suurin osa lienee selitettävissä ohjaajan ja koiran mielentiloilla.

Ohessa video, jonka olen ite kerran kattonut.
Rehellisesti (ja nätisti) sanottuna ottaa yhä senverta päähän, etten edes meinaa kattoa sitä tässä tätä kirjoittaessa uusiksi (kuten yleensä teen), vaan saatte tyytyä niihin kommentteihin, jotka eilen (vielä tätä kiihtyneemmässä mielentilassa) videota katsoessa ylös kirjasin.

Kuvaamisesta iso kiitos reenikaverillemme Päiville
(ja onnea vielä ykkösestä!)

Paikkamakuu 9½
Puol pinnaa pois kuulemma lievästä kääntymisestä...
Piippasi palatessa, muttei ennakoinut perusasentoa, hyvä.
Seuruu 8
Ihan kuraa Birkeksi... Oli jossain muualla paikkamakuuseen mentäessä (mm. ei tullut kunnolla sivulle) ja sama homma yksilökehään lähdettäessä. Maleksii, jätättää, haistelee... Ei todellakaan Birken tasoinen suoritus!
Istuminen 9 
Ohjaaja ei seuruun jälkeen luota koiraan ja ottaa pistevähennyksen varmistelemalla...
Luoksari 8½
Ekan valuu, perusasentoon siirtyminen epäsiisti. Ohjaajan kädet elää jotain omaa elämäänsä toisen stopin jälkeen, wtf?! Noh, jännitin...
Hyppynouto 8
Pakka leviää valmistelevassa osuudessa. Karkaa sivulta, hyppii, haukkuu... Ääntelee. Teknisesti ok, eikä tee yleisimpiä virheitään.
Metsku 8 
Ei pysy sivulla... Mölisee lähtiessään JA kapulaa nostaessa. Teknisesti ok.
Tunnari 0
Alku ok, ei piippaa odottaessa kuin vähän. Ääntä lähtee, ei keskity pätkääkään, nenä kiinni ja tuo ekan, jonka sattuu suuhunsa ottamaan.
Kaukot 7 (i-s-m-s-i-m)
Karkaa taas sivulta (etsimään tunnarikapuloita?)...
Ekaan triplakäsky... Muut tekee melkein täydellisesti.
Ruutu 9 
Poikkeuksellisesti vikana. Aattelin, että varastaa tmv... Lähtöääni (yllättävän pieni kuitenkin), hakeutuu aivan oikeaan takakulmaan, mutta kahtoin kyllä, että oli häntää lukuunottamatta sisällä. Yllättävän hyvä ja toisaalta tästä voikin palkata ja hyvä lopettaa.
Kokonaisvaikutus 7 
"Tekee lujasti töitä, mutta myös erittäin äänekkäästi. Kun sen sais pois..." Joo-o, niimpä...

234 pist, VOI2, sija 5/6
Tulos itsessään ei ole huono, mutta en vaan osaa olla tyytyväinen, kun meno oli mitä oli. Ja vaivun ehkä johkin epätoivoon tuon möykkäämisen kanssa...
Seuraava koe ensviikon lauantaina, aika lannistuneena mennään sitä kohti. Jos menis sillä asenteella, että se on kisamainen reeni, eikä edes odota tulosta?
Huoh. 

torstai 7. toukokuuta 2015

Tän piti olla yksityiskohtainen tokottelusepustus...

... mutta koska yksinkertaisesti laiskottaa ja aivot ei pysty univajeella keskittyyn tarvittavaa enempää, tarjoankin teille vaan videon Birken tiistain kisamaisesta tokottelusta ja jokusen virkkeen siitä, mitä kentällä on tehty ja tullaan tekemään.

Maaritin kuvaama video, vassokuu. 

Luoksarissa oon tyytyväinen vauhtiin (ennakointi on ollut ongelmana ja on otettu paljon vauhtiluoksareita) ja ekaan stoppiin, mutta maahanmeno on ollut nihkeetä jo hetkon. Tosin eilen korjausreenissä teki kerrasta vauhdikkaan luoksarin hienoilla stopeilla, joten jee. 
Hyppynoudossa kiersi taas esteen, kun höselsi liikaa kapulalla... Noihin nostoihin pitää kohta alkaa kysellä jostain apuja, peruskonsteja on koiteltu, mutta toistaiseksi nostoa en oo saanut siistittyä, vaikka liike itsessään on parantunut sitten viime vuoden. 
Pitäisi myös muistaa, että kehut ei sais (ainakaan ennen noutoliikkeitä!) olla yhtään liian nostattavia, koska sittenhän se nousee ja sittenhän se vuotaa...
Moni juttu on kuitenkin jo parantunut, joten ihan positiivisin mielin jatkelen kohti Lempäälän koitosta.

Romi teki myös kisamaisen!
Mutta koska SM-joukkueille (joo, me ollaan siellä NPKH:ta edustamassa Romin kanssa, oonkohan muistanu sanoo?!) tehtiin SM-kisamaisesti useampi samaan aikaan pyörivä kehä, ei suoritusta nyt saatu videolle. 
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyllähän ne alon liikkeet hoituu, mutta odottelu ja kehääntulot ja sieltä lähdöt vaatii selkeesti harjoittelua. Muutama haukahduskin mahtui valitettavasti suorittusten väliin, paikkamakuuseenkin - jossa pääsin onneksi just hyvin puuttumaan ja pysyi - ja niistä en tykkää. 
Eriyisen iloinen oon luoksepäästävyydestä, jossa ei enää tarvi haukahtaa tuomarin käännettyä selkänsä, sekä hypystä, jossa ollaan saatu korjattua "oikealle viettämis ongelmaa". 
Tehdään lyhyitä reenejä, joissa pääpaino on kehääntulossa ja sieltä lähtemisessä sekä vaihtelevasti liikkeiden ketjuttamisessa ja palkan odottamisessa ilman turhaumaa ja komentohaukkua. 
Selvät sävelet, tykkään!

Että tämmöstä.