Jo se on siis aikakin kirjottaa edes jonkinmoinen kisasepustus!
 |
| Kuva: Susanna Jussila |
Mielentilareenit ennen koetta meni hyvin, ohjaajakin selvisi isoimmista jännityksistään (jokka oli muuten pitkästä aikaa ihan kamalat!), joten ihan hyvällä viballa Pehkosen Maurin kehään mentiin.
Paikkamakuu (8) ekana ja ei tarttenu kaksoiskäskyä, eikä ennakoinu perusasentoa (jesh!), mutta... Viereinen koira lähti liki heti ja vissiin Birke oli sitten ottanut häiriötä, kun sen ohjaaja kävi sitä kytkemässä ja käskyttämässä, joten oli noussut istumaan ja mennyt sitten takaisin maihin. Tuomari huomioi häiriön ja antoi kasin, mikä oli varsin armeliasta. En toki tiedä kuinka kovasti ohjaaja oli käskyttänyt, itse asiaa en nähnyt tai kuullut, joten ehkä häiriö oli kuitenkin mainittavaa luokkaa...?
Seuruu (8) meni yllättävän matalassa vietisssä, mutta kosketus vasemmalle käännöksissä sekä pari(?) vinoa perusasentoa vähensi pari pinnaa.
Maahanmenossa (0) tuli joku ihmeen aivopieru ensin ohjaajalle (vielä liikkeelle lähtiessä jouduin oikeen miettiin, kumpaa jäävää oltiin tekemässä) ja sitten sitä kautta koiralle, joka teki hienon seisomisen. Voi pöh! Vaan sama virhe tuli monelle muullekki koiralle, eli jospa tässä ois ollu jotain muutakin? Who knows, who cares, menijo...
Luoksetuloon (8) lähtiessa tuli eka "hyvä ohjaaja, taputa itteesi selkään" -momentti! Huomasin nimittäin siirtymään lähtiessä, että Birke oli yhäkin ihan ihmeen matalalla(!!!), joten sanoin itelleni "Kutsu sitten sitä KUNNOLLA, tai muuten jää tuossa tilassa jumittaan." ja niin kutsuin. Ja Birke tuli, ei ohjuksena, mutta sitä kautta stoppikaan ei valunu niin ikävästi ja perusasentokin oli normia siistimpi. Tää oli hyvä!
Seisominen (10) oli ihan yhtä hieno kuin maahanmenoliikkeessäkin ja reeneissä. Tää oli oikein hieno.
Noudossa (6) ei sitten enää oltukaan niin matalalla... Vaikka esireenit (ja suorituksenjälkeiset myös) meni ilman isompia ääniä, kokeessa ne kiekat vaan näjemmä nousee. Haukkui siis paitsi starttiäänenä, myös nostossa. Palautus ok.
Tätä nyt työstellään siis ja toivotaan, että pienet puuttumiset (ennen seuraavaa koetta en halua nyt ihan natsiksi vielä alkaa) ja rutiininomainen reeniminen alkais tepsiä.
Kaket (9) meni hienosti, kuten oletankin, kun koira kyllä tämän osaa. Alkuun tarvi kaksoiskäskyn alotusasentoon, siitä vaan yks miinus onneks.
Hypyllä (7) oli sitten se toinen "hyvä ohjaaja, taputa ittees selkään" -hetki, kun muistin, mitä siirtymästä oli reeneissä puhuttu! Eli siirryin (kun se oli mahdollista) esteen eteen vasta kun liikkuri oli jo asettanut korkeuden ja kun perusasento oli huono, en alkanut korjata käskyttämällä, vaan seurautin pois esteeltä (kuten reeneissäkin) ja otettiin ihan uus asento esteen eteen ennen liikkeen alkua.
Noh, itse liike muuten ok, mutta haukkuhan tässäkin sitten tuli. Ei kuitenkaan muista ennakoineen mitään, eikä tarttenu kaksoiskäskyä.
Kokonaisvaikutuksesta 7½ haukkumisesta, muuten työskentely ja yhteistyö miellyttävää.
Hivenesti harmitti tuo turha nollaus ja paikkamakuu, mutta oli suunta silti ylöspäin, sillä tuloksena 144½ p AVO2, jaettu sija 8/17.
Ei tuollakaan nyt vielä juhlia järkitä, mutta tuona päivänä oltiin Pirkanmaan Sennenin joukkueen paras, ei siis sitten kuitenkaan huonosti.
Viime viikko reenittiin ahkerasti, joten nyt viikonloppu ollaan lepäilty.
Ensviikolla sitten taas touhuillaan ja kisataankin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kah, kiva kun poikkesit.
Jätäs tassunjälkesi!