 |
| Nti elokuu, BIRKE PS. tässä on kyllä tulossa postausta, jahka aika ja inspiraatio sattuvat kohtaamaan... |
Kahden appenzellinpaimenkoiran (ja niiden emännän) elämää ja harrastuksia...
sunnuntai 2. elokuuta 2015
Elonkerjuu...?
torstai 2. heinäkuuta 2015
Kraniosakraaliterapiaa saksalaiselleni...
Emännän kesäloma lähenee loppuaan ja vaikka kyllähän tää loma aina lomaa on, niin pakko on ollut myöntää, ettei nyt ihan menty plikkojen kanssa rennosti suunnitelmien mukaan...
Jäljelle ei olla päästy (tai Romin kanssa kyllä sillontällön), eikä voivotteleen kokeeseenkaan, uimisesta puhumattakaan...
Syynä Birken toimettomuuteen oli toukokuussa sattunut liukastuminen nurtsilla, jonka seurauksena Birken taka-/sisäreiden lihakset eivät ole olleet ihan yhteistyökykyisiä.
Ensin hoidettiin levolla ja lihashuollolla, sitten koitettiin lääkitystä ja vaikka parempaan on menty, ei silti täysillä ole kuljettu.
Pohdin tovin luontaistuote Serrapeptaasin ja kraniosakraaliterapian välillä (molemmista olin kuullut vain hyvää), mutta päädyin lopulta varaamaan ajan Susanna Rädyltä, joka kävi eilen meillä kotosalla käsittelemässä Birken ensimmäisen kerran.
Birke rentoutui käsittelyyn hienosti (kukaan koskaan aiemmin meillä kotona sitä hoitanut) ja itse sain seurata hoitoa ja kysellä ja kuunnella minkä kerkisin.
Ei tullut mitenkään yllätyksenä, että paitsi kaatuminen, myös sterkkaus ja tietenkin polvioperaatiot näkyi plikan kropassa melkoisen selvästi. Akuutit ongelmat Susanna paikallisti lantioon, jonka lukko vetää takasta mediaalisesti virheasentoon - tämän todettiin yhdessä sopivan juurikin siihen, miten Birke liukastui.
Seuraava hoitokerta on sovittu parin viikon päähän, nyt otellaan rennosti ja Birke saa liikkua ja touhuilla oman jaksamisensa mukaan - lenkillä on kuljettu reippaasti, mutta kotosalla on kyllä selvästi raukea... Ens viikolla mennään tekemään kunnon tokoreeni (nyt useamman viikon ajan tehty vain rauhallisia liikkeitä ja tekniikkaa) ja se, miten kroppa reagoi, ratkaisee sitten sen, päästäänkö ensi viikon sunnuntain kokeeseen vaiko eikö.
Kiitos vielä Susannalle!
Tässä oppii hurjasti ja mikä parasta, tää on todella mielenkiintoista ja toivottavasti auttaa Birkkiksen takas kondikseen.
Jäljelle ei olla päästy (tai Romin kanssa kyllä sillontällön), eikä voivotteleen kokeeseenkaan, uimisesta puhumattakaan...
Syynä Birken toimettomuuteen oli toukokuussa sattunut liukastuminen nurtsilla, jonka seurauksena Birken taka-/sisäreiden lihakset eivät ole olleet ihan yhteistyökykyisiä.
Ensin hoidettiin levolla ja lihashuollolla, sitten koitettiin lääkitystä ja vaikka parempaan on menty, ei silti täysillä ole kuljettu.
Pohdin tovin luontaistuote Serrapeptaasin ja kraniosakraaliterapian välillä (molemmista olin kuullut vain hyvää), mutta päädyin lopulta varaamaan ajan Susanna Rädyltä, joka kävi eilen meillä kotosalla käsittelemässä Birken ensimmäisen kerran.
Birke rentoutui käsittelyyn hienosti (kukaan koskaan aiemmin meillä kotona sitä hoitanut) ja itse sain seurata hoitoa ja kysellä ja kuunnella minkä kerkisin.
Ei tullut mitenkään yllätyksenä, että paitsi kaatuminen, myös sterkkaus ja tietenkin polvioperaatiot näkyi plikan kropassa melkoisen selvästi. Akuutit ongelmat Susanna paikallisti lantioon, jonka lukko vetää takasta mediaalisesti virheasentoon - tämän todettiin yhdessä sopivan juurikin siihen, miten Birke liukastui.
Seuraava hoitokerta on sovittu parin viikon päähän, nyt otellaan rennosti ja Birke saa liikkua ja touhuilla oman jaksamisensa mukaan - lenkillä on kuljettu reippaasti, mutta kotosalla on kyllä selvästi raukea... Ens viikolla mennään tekemään kunnon tokoreeni (nyt useamman viikon ajan tehty vain rauhallisia liikkeitä ja tekniikkaa) ja se, miten kroppa reagoi, ratkaisee sitten sen, päästäänkö ensi viikon sunnuntain kokeeseen vaiko eikö.
Kiitos vielä Susannalle!
Tässä oppii hurjasti ja mikä parasta, tää on todella mielenkiintoista ja toivottavasti auttaa Birkkiksen takas kondikseen.
sunnuntai 14. kesäkuuta 2015
Källejä...
 |
| Viime torstain jälki... (sponsored by Löytis) |
Niin, me ollaan nyt Romin kanssa hyödynnetty läheisen koulun pihan nurtsia ja käyty tekemässä vähän haastavampaa jälkeä.
Aattelin kyll, ett jospa oisin tehny vähä helpomman ko viimeks, mutta aika källikasa siitä taas tuli.
Kolme asfalttitien ylitystä, lyhyt kuiva nurtsipohja, tiukkojakin kulmia ja alustassa varmasti kaikenmoista harhaa.
Olin jo valmistautunut siihen, että tallaan tän jälkeen palautteluksi jonkin helpon... Muttei sit tarttenu.
Mutt kyll seuraavaks jo helpotusta!
Koska oltiin Miren matkassa, saatiin videoo!
(Kiitos Mirkku taas)
Katkoksia tulee ja selvästi kulmat ym. haastavampi kohta tekee epävarmaksi, mutta pakko ihailla sitä, että jaksaa kuitenkin itse jatkaa ratkomista!
Ja kyllähän se omaa mieltä lämmitti sekin, kun sai kuulla, että oma ohjaaminen on mennyt hurjasti eteenpäin.
Tästä eteenpäin!
sunnuntai 7. kesäkuuta 2015
"Tottelevaisuutta" Teivossa
NPKH soi meille Romin kanssa kunnian päästä edustamaan ja kisaamaan TOKOn SM-karkeloihin, jotka tänä vuonna järkkäiltiin Teivon raviradalla.
Päätettiin, että parhaamme tehdään ja hyvänä päivänä se riittäs ykköstulokseen, mutta kokoajan tiesin, että yhtä hyvin voi kohdalle osua myös se semmoinen päivä, että Romi kasvattaa pirunsarvet ja toteaa "Mee sie kuule iha keskenäs noit temppujas..."
Noh, arvatkaapa, kumpi päivä osui kohdalle?
Alokasluokka kisattiin kolmessa kehässä siten, että aloitettiin kehästä 1, käytiin 2 & 3 ja lopuksi vielä takaisin kehään 1 paikkamakuuseen.
Tuomarit kehissä olivat Ilkka Stén, Juha Kurtti & Harri Laisi.
Koska Mirkku sattui ihanan passelisti paikalle henkiseksi tueksi ja kuvaamaan, niin annampa liikkuvan kuvan puhua puolestaan (ja selittelen siinä vasta sitten)...
 |
| Törkeen hienot edustusvermeet! Kiitos Koirapuoti Kasmir & Mainosommel |
Päätettiin, että parhaamme tehdään ja hyvänä päivänä se riittäs ykköstulokseen, mutta kokoajan tiesin, että yhtä hyvin voi kohdalle osua myös se semmoinen päivä, että Romi kasvattaa pirunsarvet ja toteaa "Mee sie kuule iha keskenäs noit temppujas..."
Noh, arvatkaapa, kumpi päivä osui kohdalle?
Alokasluokka kisattiin kolmessa kehässä siten, että aloitettiin kehästä 1, käytiin 2 & 3 ja lopuksi vielä takaisin kehään 1 paikkamakuuseen.
Tuomarit kehissä olivat Ilkka Stén, Juha Kurtti & Harri Laisi.
Koska Mirkku sattui ihanan passelisti paikalle henkiseksi tueksi ja kuvaamaan, niin annampa liikkuvan kuvan puhua puolestaan (ja selittelen siinä vasta sitten)...
Luoksepäästävyys: 9
Oma moka... Ei olla reenattu luoksepäästävyyttä siten, että tuomari ihan juttelee koiralle.
Hyvä käydä arvokisoissa toteamassa, että "Hitsi, eihän me olla tuota reenattu" ...
Hyppy: 8
Maahanmeno: 8
Hihnaseuruu: 6
Hyppyyn oon oikeesti jopa tyytyväinen!
Sain vietyä kehään hanskassa, vaikka hallinta heti sitten rakoilikin, kun tulin itse esteelle ja vastasin liikkurille. Romi ei kuitenkaan haukkunut hypätessä (!!!), kuten on reeneissäkin lähes aina tehnyt ja loppuliikekin oli muuten hyvä, paitsi en muistanut antaa Romille tilaa tulla sivulle siten, ettei tartte istua hypyn metallijalan päälle...
Maahanmeno meni yleisvireeseen nähden periaatteessa hyvin, mutta eihän tuo haukkuminen kuulu asiaan ja ennakoi ja seuruu muutenkin blaah. Mutta teki kuitenkin, se luettakoon plussaksi.
Hihnaseuruu ei todellakaan parasta Romia. Ottaa hyvin selvästi häiriötä viereisestä kehästä ja vaikka pari pätkää on melkein hyvää, niin eihän se nyt oikeen pelitä, vaikka miten katsois.
Luoksetulo: 8
Vapaana seuruu: 0
Seisominen: 8,5
Luoksari... Arrrrrrrgh! Se ois ollu hieno ilman tuota haukkumista!
Romin bravuuri ja osaa kyllä, mutta kun se haukkuminen on päästy alottaan, niin se lopettaminen onkin sitte ...
Vapaana seuruu, niin mikä? Tapahtuiko tuossa jotain seuraamistakin?!?
Ensin tartti aika vahvat käskyt sivulletuloon ja hiljenemiseen ja sitten jumitti sitte siihen. Jajoo, eihän se seurannu... Tai no kulki se suurinpiirtein mun perässä ja osui välillä vahingossa edes melkein oikealle kohtaa, muttamutta. Onneks ei sentään miinuspisteitä saatu.
Seisominen oli melkein taas kohtuullista settiä, jossei ois taas jumittanu alkuun. Stoppi oli Romiksi napakka. Melkein tyytyväinen tähän!
Paikkamakuu: 0
Voi huoh... Suuret pahoittelut kanssakisaajille!
Ensin ei menty ekalla käskyllä maahan. Sitten melkein jo aattelin, että tää menis, kuten on mennyt reeneissäkin (myös kisamaisissa) jo pitemmän aikaa, eli max vinkumista ja ehkä pari haukahdusta, mutta ei niin ei.
Suurinpiirtein minuutin jälkeen piippaa pari kertaa, n. 1min45sek kohdalla alkaa sitten haukkua. Ja kun huomaa, etten puutu, jatkaa jatkamistaan. Kun aikaa on jäljellä vähä reilut 15 sek, nousee istumaan. 2min kohdalla (tai ihan vähä ennen) nousee ylös ja etenee. Ois tullu vastaan asti, jos ois ehtiny.
Nyt pitää pohtia, mitä tän kanssa vois tehdä...
Valitettavasti tää on perus-Romia kokeessa, kun huomaa, etten puutu. Ja reeneissä ei edes tule moisia mölyjä enää tai jos koittaa, oon puuttunut.
Toisaalta tekis mieli koittaa koularia viel ennen sääntömuutosta, mutta jossei tuota häiriköimistä saada kitkettyä, niin ei hyvältä näytä.
Kokonaisvaikutusten keskiarvo oli 7 ja tuloksena oli sitten 101 pist ALO3 ja sija 56/58.
Mietintämyssy on pistetty päähän.
Analysoin ja konsultoin tässä viel lisää, niin ehkä hahmottuu, mitä tuon kanssa nyt sitten tekisisi. Ainakaan arvokisat ei selvästi ole Romin paikka.
Onneks toko ei kuitenkaan oo ihan haudanvakava laji, eihän?
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Jälkimisleirillä!
Kesäloma aloitettu kohtalaisen komeasti NPKH:n jälki-/hakuleirillä Virroilla!
Romppisen kanssa matkassa ja puitteet tarjosi Marttisen Lomasaari.
Paikalla saavuttiin yhtä matkaa Päivin ja Hilma-rotikan kanssa ja majoituttiin samaan huoneeseen.
Romi yllätti käytöksellään vielä 8 vuoden jälkeenkin ja tutkiskeli paikat _hallitun_ innostuneesti ja lähes haukkumatta...
Lauantai oli pitkä, mutta antoisa päivä.
Pellolle suunnattiin heti aamupalan jälkeen ja siellä viihdyttiin semmoset 8h.
Kouluttajanamme oli Tarja Riikonen, josta tykkäsin kovasti!
Hän kuunteli mitä aiemmin oli tehty ja miten ja - tämä lämmitti kovasti minun mieltäni - osasi kuunnella myös koirakon tavoitteet. Vaikka peltojälki on tarkka laji, hän sisäisti myös sen, että me ei 8-vuotiaan Romin kanssa kisadebyyttiä suunnitellessamme tähdätä siihen yli 90 pist suoritukseen, vaikka tavoitteellisesti reenataan ja parhaamme tehdäänkin.
Ilmoitin ongelmaksemme kulmat, joita ollaan nyt työstetty. Lisäksi osasin kertoa, että maastomuutokset ovat olleet jonkin verran haastavia.
Eka jälki tehtiin, kuten ollaan aiemminkin reenattu.
Romppisen kanssa matkassa ja puitteet tarjosi Marttisen Lomasaari.
Paikalla saavuttiin yhtä matkaa Päivin ja Hilma-rotikan kanssa ja majoituttiin samaan huoneeseen.
Romi yllätti käytöksellään vielä 8 vuoden jälkeenkin ja tutkiskeli paikat _hallitun_ innostuneesti ja lähes haukkumatta...
 |
| Asianmukaiset leirinaloittajaiset perjantai-illalta... Talviturkkikin tuli kastettua, mutta senverta oli kylmää, että Romia en raaskinu päästää. |
Pellolle suunnattiin heti aamupalan jälkeen ja siellä viihdyttiin semmoset 8h.
Kouluttajanamme oli Tarja Riikonen, josta tykkäsin kovasti!
Hän kuunteli mitä aiemmin oli tehty ja miten ja - tämä lämmitti kovasti minun mieltäni - osasi kuunnella myös koirakon tavoitteet. Vaikka peltojälki on tarkka laji, hän sisäisti myös sen, että me ei 8-vuotiaan Romin kanssa kisadebyyttiä suunnitellessamme tähdätä siihen yli 90 pist suoritukseen, vaikka tavoitteellisesti reenataan ja parhaamme tehdäänkin.
Ilmoitin ongelmaksemme kulmat, joita ollaan nyt työstetty. Lisäksi osasin kertoa, että maastomuutokset ovat olleet jonkin verran haastavia.
Eka jälki tehtiin, kuten ollaan aiemminkin reenattu.
 |
| Namia paalulla sekä stopparit ennen ja vahvarit jälkeen kulman. Kulmat puoliksi namitettu. Alustana 20-30 cm heinä. Lopussa esine. |
Jälki 1.
- Namia alkusuoralle enemmän, jotta kiinnittyy ja keskittyy jälkeen heti alusta.
- Kulmat voi jättää tyhjiksi, stopparit ja vahvarit ok.
- Ajata lyhyemmällä liinalla ainakin kulmissa - jos poikkeaa, ei pääse poikkeamaan pitkälle.
- FH1 tällä kaudella ihan mahdollinen.
- Kulmareenit tuottaneet tulosta!
- Tehdään seuraava IPO3 -mallinen jälki, jotta nähdään, missä tulee virheitä...
Jälki 2.
- Vieraan talloma, IPO3 -mallinen, 3 esinettä, vanheni reilun tunnin
- Alkusuoralla namikasa - nostatti turhan paljon!
- Vieras jälki ei ongelma, kiinnittyy hyvin.
- Maastonmuutokset (traktorinurat, alustanmuutos) aiheuttaa turhaa tarkistelua, joka kuluttaa ihan suotta paljon energiaa...
- Yhäkin, aja lyhyellä liinalla, niin ei pääse poikkeen!
- Älä mene koiran perässä, jossei ole jäljellä! Lyhyellä liinalla pystyt kyllä lukemaan, missä menee.
- Maastonmuutoksia alettava reenaan! Vaikka polkea ylityksiä vähän voimakkaammin ja palkkaa niiden jälkeen.
- Vieläkään ei tullut mitään syytä heittää tän kauden kisatavoitetta kaivoon!
 |
| Lauantain asemapaikalta. |
Lauantaina sitten tietenkin saunottiin lisää ja rillattiin tällä kertaa ihan leirinotskilla!
Mutta sunnuntaina virkeenä taas aamupalalle ja siitä toisen pellon laitaan...
 |
| Namitusta alussa 5. ja 10. askeleella + stopparit ja vahvarit. Esineet traktoripolun ylityksn jälkeen ja lopussa. Ylitys tampattu voimakkaasti. Takasuoran tallasin erehdyksessä turhan pitkälle ja tuoreempi jälki tallattiin harhaksi. Tuuli myötä ekalla suoralla ja voimakkaasti vastaan vikalla. |
Jälki 3.
- Lähtö viikonlopun paras!
- Ylitys tampattu todella (=liiankin) voimakkaasti, ei ongelmaa.
- Kouluttaja kehui Romin orientoitumista omaan jälkeen, namitettu tahaton harha ei aiheuttanut isompaa hämmennystä. Omalla jäljellä pysyttiin ja harha lähinnä vaan nostatti kierroksia (ja vikalle suoralle tultiinkin sitten luukku auki ja ohjaajan kädet maitohapoilla)...
- Ilmaisut ok, suoristuneet hieman, mikä on vaan hyvä.
- Vastatuulessa vauhti kovenee entisestään ja nenä nousee, kun läähättää suu auki.
- Namitus alkuun hyvin satunnaisesti (esim, just 5. ja 10. askeleella) ja pitää muistaa ottaa alotuksia myös lyhyellä suoralla, jotta keskittyminen saadaan pysymään, eikä oleta suoran olevan aina pitempi.
- Ylityksiä ei tarvitse tampata noin vahvasti! Voi myös vaihdella, tällä jäljellä toinen ylitys ois hyvin voinut olla normisti askellettu.
- Vastatuulikohtiin ruokaa, jotta oppii pitämään nenän kahta tiukemmin maassa.
Leiri antoi kyllä paljon!
Opin lisää liinankäyttöä, sain vahvistusta ja uskoa omiin tavoitteisiin ja Romin taitoihin, lisää työkaluja etenemiseen...
Loistava tapa alottaa kesis.
Eilen pidettiin paussi jälkimisestä ja nyt loppuviikko aletaan orientoitua tuonne tokon puolelle...
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)