Jepujee.
Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, ettei päästy vuoden loppuun ennenko Birken vasen polvi alkoi oireilla. Vain kerran oon nähnyt luksoivan patukkaleikeissä, mutta omaan silmään oli juttu aikalailla selvää pässinlihaa heti kun sen näin.
Viikolla käytiin vielä lääkärillä varmistamassa asia, mutta eipä siellä mitään yllättävää diagnosoitavaa ollut.
Birken oikea polvi on varsin hienossa kunnossa, mutta vasen on nyt löystynyt ja korjataan tammikuun alussa.
Tilanne ei ole akuutti, mutta hoitamattomana polveen muodostuisi varmasti nivelrikko.
Pyhät otellaan rennosti ja lataillaan akkuja ja sitten vuodenvaihteen jälkeen alotellaan taas kuntoutusrumba - tällä kertaa toden totta toivottavasti viimeistä kertaa (polvet loppuu kesken!)...
Onneksi Birke saa yhä juoksennella vapaana, mutta riehumisleikit Romin ja muiden kavereiden kanssa sekä reenit ollaan nyt jätetty pois, jottei turhanpäiten provosoida luksaatiota.
Reenitaukoa ja sitä downshiftingiä juu suunnittelin, mutten nyt ihan tällä tavalla.
Vaan ompas sitten kohta tämäkin hoidettu.
Eteenpäin!
Kahden appenzellinpaimenkoiran (ja niiden emännän) elämää ja harrastuksia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kah, kiva kun poikkesit.
Jätäs tassunjälkesi!